Rautalangasta ja riskeistä

Kirjoitin huolimattomasti edellisessä postauksessani Oma Maan lainapiiristä. Sanoin 2 prosentin koron olevan erinomainen inflaatiosuoja. Mitä se teoriassa onkin toteutuessaan. 

Kuulun Osakesäästäjien keskusliittoon ja sen kolmannessa numerossa Mikko Ayub, Aktian toimitusjohtaja, kolumnissaan "Finland behöver mer placerande" varoittelee tämänkaltaisista sijoitusblogeista ja niistä saatavista neuvoista. Samalla kun hän puhuu sijoittamisen puolesta, hän myös pohtii, pitäisikö Finanssivalvonnan alkaa seurata erilaisia netin foorumeita, koska on riski että ei-ammattimaiset, itseoppineet asiantuntijat tulkitsevat väärin sijoituspotentiaalia. 

Tämä on hyvin totta, olen ei-ammattimainen ja itseoppinut asiantuntija ja olen tulkinnut väärin sijoitusten potentiaalia ja vieläpä lukuisia kertoja. 

Huomioni 2 prosentin korosta ei ole vinkki sijoittaa Oma Maahan.

Omalle Maalle lainaaminen ei ole mitenkään automaattisen riskitöntä, vaikka itse ajattelenkin sen olevan verrattain vähäriskistä. Osuuskunta on julkaissut sivuillaan osion sijoittamisesta sekä osuuskunnan taloudesta. Oma Maan talous ei ole ollut hyvällä tolalla. Henkilökohtaisen arvioni mukaan on kuitenkin erittäin epätodennäköistä, että osuuskunta hakeutuisi konkurssiin. Muussa tapauksessa osuuskunta on käytännössä velvollinen suorittamaan lainan takaisinmaksun korkoineen. 

Osa suunnitelmaa on, että osa Oma Maalle lainaavista ei kuitenkaan nosta lainaa tai korkoja ulos osuuskunnasta, vaan päättää muuntaa lainan osakkeiksi. Tällöin ne muuttuvat astetta riskisemmiksi sijoituksiksi, joita ei pysty nostamaan osuuskunnasta. Tämä tervehdyttää osuuskunnan taloutta ja vahvistaa sen käyttöpääomaa. 

Jos sijoittajana hakee ennen kaikkea taloudellista voittoa Oma Maa ei varmasti ole paras mahdollinen sijoitus. Sen sijaan, jos kokee osuuskunnan arvot ja toiminnan tärkeänä luonnon ja ruuantuotannon näkökulmasta, niin se alkaa olla huomattavasti järkevämpi sijoitus. Siksi päätin itsekin lähteä mukaan lainapiiriin.

Vastuuvapaus

Mutta minä en ole sijoittamisen ammattilainen, olen osuuskunnan ruokajäsen ja kirjoitan blogia joukkorahoituksesta, koska pidän joukkorahoituksesta. Suhtaudu kaikkiin sijoitusneuvoihin varauksella ja sijoita harkiten. 

Jos Fivalaisia tai muita kiinnostaa, niin laittakaa blogini seurantaan. Julkaisen joukkorahoitusta, joukkorahoituskampanjoita ja omia kokemuksiani käsitteleviä tekstejä maanantaisin ilta kuudelta. 

Oma Maan lainapiiri

Olen jo kauan ollut aikeissa kirjoittaa Oma Maa ruokaosuuskunnasta tässä blogissa. Viime viikolla sain lisäpontta kirjoittamiseen, kun hakiessani satokassia sain ruokien lisäksi infopläjäyksen osuuskunnan tulevista suunnitelmista ja lainapiiristä.

Mikä on Oma Maa?

Oma Maa on siis tuottajien ja kuluttajien yhteisesti omistama ruokaosuuskunta, joka harjoittaa kumppanuusmaataloutta Tuusulasta käsin. Ruokaa tuotetaan siten, että se palvelee mahdollisimman paljon ympäristöä sen sijaan, että ympäristöä muokattaisiin palvelemaan ruoantuotantoa. 

Ruoantuotantonnossa yhdistetään luonnonmukaisen maatalouden, regeneratiivisen viljelyn ja permakulttuurin menetelmiä paikallisiin olosuhteisiin.  Viljelyssä on jo yli 100 syötävää kasvia sisältäen vilja-, öljy- ja valkuaiskasveja, vihanneksia, hedelmiä, marjoja sekä muita puutarhakasveja pelloilla, kasvihuoneessa ja metsäpuutarhassa. Osuuskunnille tyypillisesti halukkaat asiakkaat tulevat myös osuuskunnan omistajiksi ja osuuden omistajina osaksi yhteisöllistä ja demokraattista päätöksentekoa.

Kasvien lisäksi maatilalla eläkepäiviään viettää joukko lehmiä, kookas katras kanoja sekä kolonia mehiläisiä. Liha tai maito ei kuulu tilan tuotantoon, mutta sen sijaan kananmunia ja hunajaa on mahdollista tilata, tosin 2020 käynnistynyt hunajatuotanto on toistaiseksi vielä rajoitettua.

Olen ollut osuuskunnassa viime keväästä lähtien mukana ja tilaan niin sanottua puolikasta satokassia, mikä tarkoittaa että saan joka toinen viikko "satoa" satokassin muodossa. Satokassin sisältö vaihtelee sesongin mukaan ja sisältää myös jonkin verran jalosteita, kuten leipää ja jugurttia. Olen myös päässyt osallistumaan tilan talkoisiin mm. puhdistamalla navettaa lannasta ja siistimällä sipulirivejä rikkaruohoista sekä autellut Kallion satojakopisteen satojaoissa. 

Mahdollisuus oppia maataloudesta ja viljelystä on ollut yksi tärkeä syy osallistua osuuskunnan toimintaan. Tilalla on avoin kutsu osallistua talkoisiin eli auttamaan saa mennä, kun kalenterissa on aikaa. Lisäksi on erityisiä talkoita, kuten viime lauantaina oli nokkostalkoot, jossa osallistuja sai puolet keräämästään nokkosesta heti omaan käyttöön ja toinen puoli meni osuuskunnan pottiin.

Toimintaa halutaan entisestään kehittää ja siksi on laadittu kolmen vuoden investointisuunnitelma. Kevään ylimääräisessä osuuskunnan kokouksessa päätettiin hyväksyä sääntöihin lisäys osuuskunnan osakkeista ja tarkoitus on järjestää tänä syksynä ensimmäinen osakeanti.

Lainapiiri?

Investointien tarvetta olisi jo kesällä, joten siltarahoituksena Oma Maa toteuttaa lainapiirin, jolla pyritään keräämään 23 000 - 50 000 euroa. En ole ollut mukana suunnittelemassa varsinaista lainapiiriä, mutta pitkin kevättä olen osallistunut keskusteluihin taloudesta ja osallistuin myös lainapiirin sidosryhmähaastatteluun, joten minulle oli luontevaa lähteä lainapiiriin ja lupautua lainakummiksi, jolta voi halutessaan tarkemmin tiedustella lainaan liittyvistä asioista. 

Lainapiiriin voi ilmoittautua mukaan 21.6.2021 (päivitetty 13.6.) mennessä ja lainat maksetaan takaisin yhdessä erässä viimeistään 28.2.2022. Lainoille maksetaan 2,0% vuosikorko takaisinmaksun yhteydessä. Lainan tai osan lainasta voi myös halutessaan vaihtaa osakkeiksi. Tällöin osuuskunnan pääoma vahvistuu.

2% korko ei ole mitätön, pikemminkin se antaa erinomaisen inflaatiosuojan (huom. sijoitukseen sisältyy riski, lue myös blogiteksti rautalangasta ja riskeistä). Minulle sijoitus on kuitenkin ennen kaikkea ideologinen. Jaan Oman Maan tavoitteet kestävämmästä ja ekologisemmasta ruuantuotannosta ja haluaisin kehittää henkilökohtaista ruoka-omavaraisuuttani. Oma Maa on yksi parhaita ja tehokkaimpia keinoja omalta osaltani vaikuttaa asiaan.  

Jos haluat tukea kotimaista kumppanuusmaataloutta tukea Oma Maan lainapiiri ja lainan mahdollinen konvertointi myöhemmin osakkeiksi on yksi mahdollinen askel. 

Sijoitukset listaamattomissa yhtiöissä ja verotus

On taas ollut aika tarkistaa ja täydentää veroilmoitus. Jos olet sijoittanut joukkorahoituskampanjoiden kautta listaamattomiin yhtiöihin kannattaa kiinnittää erityistä huomiota verotietoihin niiden osalta. Listaamattomat yhtiöt eivät pääsääntöisesti kuulu arvo-osuusjärjestelmään, eikä verottaja myöskään saa niistä automaattisesti tietoa. 

Selkeä oma kirjanpito helpottaa huomattavasti vero-ilmoituksen täyttämistä ja tarkistamista. Kannattaa lisäksi pitää oma-aloitteisesti kirjaa mahdollista kuluista ja kustannuksista, joita sijoituksien hoitoon tai säilyttämiseen. Nämä voit ilmoittaa niin sanottuina pääomatuloista tehtävinä tulonhankkimismenoina, joista löydät tarvittaessa tarkempaa tietoa verottajan sivuilta. 

Muutenkin suosittelen huolehtimaan omasta kirjanpidosta mitä tulee sijoituksiin pörssin ulkopuolella. Alla lista omista suosituksistani:

Pidä kirjaa ainakin seuraavista asioista

1. Hankintahinnasta/hankintahinnoista ja päivämääristä

2. Sijoitusten kuluista

3. Omistamiesi osakkeiden määrästä

4. Tappioista 

5. Osingoista ja muista tuotoista

Kirjanpito on helpointa tehdä ja päivittää aina kun jotain tapahtuu, esimerkiksi, kun ostat osakkeita tai saat osinkoja. Näin tietoja ei tarvitse kaivaa jälkikäteen sähköpostista tai tiliotteista. 

Lisäksi kannattaa tallettaa saadut kuitit, sähköiset osakekirjat ynnä muut omalle koneelle. Olen kantapään kautta oppinut, että ne saattavat tulla automatisoituna jostain muusta sähköpostiosoitteesta kuin luulisi, eikä niissä välttämättä ole tekstiä, joten sähköpostiohjelman hakutoiminnolla niitä ei välttämättä löydä, vaan ne pitää manuaalisesti kaivaa.

Henkilökohtainen kirjanpito voi olla erityisesti tarpeen, mikäli yritys ajautuu konkurssiin ja osakkeesi menettävät arvonsa. Jos et ole hyvissä ajoin liikkeellä saattaa käydä niin, että tietojen saaminen yritykseltä, jota omistit muuttuu lähes tulkoon työksi.

Omalta osaltani olin vähän yllättynyt, että Verottajan veroehdotukseen oli löytynyt osinko hyvin pienestä listaamattomasta yhtiöstä, mutta ei toisesta suuremmasta ja näkyvämmästä listaamattomasta yhtiöstä.

Mobidiag ja joukkorahoitus

Huhtikuussa Mobidiag räväytti uutisella, että se myydään Yhdysvaltoihin yli 650 miljoonan euron kauppasummalla. Kyseessä on niin sanottu Exit, jossa pörssilistattu Hologic Inc. ostaa koko Mobidiagin osakekannan sekä kuittaa yhtiön nykyiset velat. Onnittelut kaikille Mobidiagille ja Mobidiagiin sijoittaneille!

Mobidiagin viimeisin joukkorahoituskampanja vuonna 2018 keräsi joukkorahoituspalvelu Springvestin kautta 4 miljoonaa euroa. Tuolloin yhtiön valuaatio oli runsaat 64 miljoonaa euroa. Kolmessa vuodessa joukkorahoitukseen osallistuneet siis käytännössä kymmenkertaisivat sijoituksensa arvon. Springvestin sivujen kautta voit edelleen tutustua vuoden 2018 antiin ja yhtiön perustietoihin.  

Mobidiagin tie menestykseen on kuitenkin ollut paljon pidempi ja he ovat keränneet joukkorahoitusta Springvestin kautta vuonna jo 2015 ja 2016. Yhteensä kolmella kierroksella on kerätty lähes 9,5 miljoonaa euroa. Sitkeimmät joukkorahoittajat ehtivät odottaa sijoitukselleen tuottoja 6 vuotta ja sinä aikana ovat saaneet seurata miten yhtiön kassa on tarvinnut täydennystä ainakin kahdesti. 

Sanon "ainakin kahdesti" sillä on hyvin normaalia, että yhtiöt keräävät lisää rahoitusta osakeanneilla nykyisiltä omistajilta. Nämä annit voivat olla puhtaasti nykyisille omistajille suunnattuja tai niissä yritys pyrkii houkuttelemaan uusia merkittäviä sijoittajia yhtiöön, mutta niiden aikana ei pyritä aktiivisesti vetoamaan suureen yleisöön markkinointikampanjalla. Minulla ei ole Mobidiagin osakkeita, joten en osaa sanoa onko kyseisessä yhtiössä ollut tällaisia rahoituskierroksia.  

Sijoittaminen on kuitenkin pitkäjänteistä toimintaa ja esimerkiksi Helsingin yliopisto teki sijoituksen yhtiöön jo vuonna 2006. Exitin hetkellä Helsingin yliopisto omisti n. 8 prosenttia osakekannasta, joten yliopistolle on tulossa sievoinen potti, mikäli kauppa toteutuu.

Mobidiagin julkaisemasta tiedotteesta ilmenee, että kaupan toteutuminen edellyttää viranomaisten hyväksyntää Suomessa ja Ranskassa sekä muiden tavanomaisten kauppaan liittyvien ehtojen täyttymistä ja kaupan odotetaan toteutuvan heinä-syyskuun aikana vuonna 2021.

Mobidiag on molekyylidiagnostiikkaan erikoistunut yhtiö. Yhtiö on kehittänyt tuotepalettiinsa myös sars-cov2-virustestin.

Törmäsin Mobidiagiin kun oli vastaamassa Sprinvestin ja Osakesäästäjien kyselyyn, jossa haluttiin tietää miten Mobidiagin exit vaikuttaa haluuni sijoittaa listaamattomiin kasvuyhtiöihin. Ohessa kyselystä lainattu kysymys:

" 23) Suomalainen kasvuyhtiö Mobidiag myydään Yhdysvaltoihin jättikauppahinnalla ja sijoittajat saavat erittäin hyvän tuoton. Miten Springvestin kierroksilla olleen Mobidiagin exit vaikuttaa haluusi sijoittaa listaamattomiin kasvuyhtiöihin? *"

Vastasin kysymykseen, että kauppa ei vaikuta suuntaan tai toiseen. Olen mielestäni varsin tietoinen listaamattomiin yhtiöihin ja erityisesti kasvuyhtiöihin liittyvistä riskeistä sekä mahdollisuuksista. Ja kun mietitään taloudellisia mahdollisuuksia, on sijoittaessa tärkeä katsoa yhtiön valuaatiota sekä omia tarkoituksia ja odotuksia. 

Mobidiagin kohdalla voidaan reilusti puhua jättihinnasta. Kyseisen valuaation perusteella Mobidiag on arvokkaampi kuin pörssistä löytyvät Marimekko, Kamux, Rovio tai Tallink (HS 8.4.). Kasvuyhtiöön sijoittamista pohtiessa on hyvä laskea valuaatiolle verrokkeja, minkä arvoinen yhtiö on jos sen arvo kaksinkertaistuu, viisinkertaistuu, kymmenkertaistuu, kaksikymmentäkertaistuu. Tämä voi auttaa hahmottamaan, miten realistisena tuottoisaa sijoitusta voi pitää. 

Oli ilahduttava nähdä Helsingin Sanomien jutussa Springvestin toimitusjohtajan Päivi Malisen sitaatti: ”Kasvuyrityksiin sijoittaminen on hyvin riskialtista. Suosittelen kaikille niihin sijoittaville hajauttamista. Kaikki eivät mene tavoitteisiin, mutta joitakin onnistumisia on aina.”

Hajauttamisen ohella on aina hyvä arvioida tarkkaan sijoitusta ja omia motiiveja sekä odotuksia sijoitukselle. Yleisenä nyrkkisääntönä neuvotaan sijoittamaan vain rahaa, jonka on valmis häviämään. Tämä pätee erityisen hyvin kasvuyhtöihin, koska on hyvin todennäköistä, että vaikka tuottoja jonain päivänä tulisikin, niitä odotellessa rahat ovat yhtä kuin hukassa. Helsingin yliopisto on odottanut tuottoja yhtiöstä yli kymmenen vuotta ja joutuvat odottamaan yhä ainakin muutaman kuukauden.

Lähteinä käytetty:

Helsingin Sanomat, Laura Kukkonen 8.4. Yhdysvaltoihin historiallisen kovalla summalla myyty Mobidiag kehittää Espoossa testejä, joita koko maailma tarvitsee pandemia-aikana

Helsingin Sanomat, Laura Kukkonen 8.4. Suomessa jättimäinen yrityskauppa: Teknologiayhtiö Mobidiag myydään Yhdysvaltoihin yli 660 miljoonalla eurolla

Mobidiag tiedote 8.4. Mobidiag Oy siirtyy yrityskaupassa terveysteknologiayritys Hologic’in omistukseen

Helsingin yliopisto 9.4. Hologic Inc. ostamassa Mobidiagin – Helsingin yliopisto mukana yhtiön kasvutarinassa

Ilta-lehti 9.4., Mika Koskinen Lähes tuntematon suomalainen bioteknologiayritys myydään jättisummalla Yhdysvaltoihin 

Kemia-lehti 12.4.  Amerikkalaisjätti ostaa diagnostiikkayritys Mobidiagin

Springvest - Mobidiagin 2018 anti

Jatkuva rahoituskierros - Mad Heidi

Yleensä joukkorahoituskampanjoilla on selkeä loppupäivämäärä ja rahoituskierros toteutetaan lyhyen ajan sisällä. Tähän on monia hyviä syitä. Yksi tärkeä syy liittyy kiinteästi rahoitukseen. Onnistuakseen joukkorahoituskampanja tarvitsee markkinointia. Ja markkinointi taas vaatii resursseja, aikaa ja rahaa luoda ja levittää hyvää sisältöä, aikaa olla yhteyksissä ja vastailla faneille, spektikoille, toimittajille.  

Mitä pidempi kampanja on, sitä enemmän aikaa ja resursseja on varattava kampanjoitiin markkinointiin. Ja jos kampanja ei kaikesta huolimatta toteudu, niin ajalle ja resursseille ei saa mitään korvausta. Jo kerätyt rahat on palautettava kampanjan tukijoille. Jos kampanjan toteuttaa joukkorahoitusalustan kautta, niin alusta huolehtii tästä. Alustat eivät myöskään pääsääntöisesti anna kampanjoijille pääsyä varoihin ennen kuin kampanja on päättynyt. 

Jos kampanja onkin onnistunut?

Tässä blogissa olen puhunut useamman kerran Mad Heidi -elokuvasta. Elokuvan alkuperäinen rahoituskierros jatkuu yhä. Vielä alkuvuodesta tavoitteena oli kerätä vähintään miljoona Sveitsin frangia eli noin miljoona euroa huhtikuun loppuun mennessä. Miljoona oli siis joukkorahoituskampanjan minimitavoite. 

Elokuvan superfani ja suursijoittaja, Scott Cameron, laittoi persoonansa ja rahansa likoon maaliskuun alussa, jotta leffa onnistuisi. Ja kävi niin, että maaliskuun lopussa leffa varmisti minimitavoitteen saavuttamisen.

Laskin saaneeni maaliskuun aikana 15 sähköpostia kampanjalta. Maaliskuun jälkeen viestejä on tullut kolme, joista ensimmäissä he kertoivat, että rahoitus on varmistunut. Luonnollisesti tiimi lähetti myös mediatiedotteen ulos, kun kampanjan saavutti minimitavoitteensa.

He ovat siis vähentäneet markkinointiin ja viestintään käytettävää aikaa. Tosin on mainittava, että maaliskuun mini-kampanjassa oli tavoitteena saada nykyisiä sijoittajia laittamaan hiukan lisää rahaa peliin, jonka sitten tuplataan, joten he ovat voineet siirtää markkinointipanostuksiaan myös muualle. Tiimi on edelleen aktiivinen Discordissa, jossa viestivät niin faneille kuin sijoittajille. Käsitykseni mukaan he ovat kuitenkin viime aikoina keskittyneet enemmän elokuvan tekemiseen kuin varainkeräykseen.

Viimeisimmässä Mad Heidi -blogitekstissäni kerroin, että kampanja jatkuu vielä huhtikuun loppuun. Sen jälkeen tämä on kuitenkin muuttunut.

Tiimi on päättänyt antaa kampanjan jatkua, jotta yhtä uudet ihmiset voivat löytää elokuvan ja halutessaan tulla sijoittajiksi, koska miksipä ei. Kampanjalla on kuitenkin maksimitavoite, 2 miljoonaa Sveitsin frangia sekä takaraja, joka on kymmenen päivää ennen elokuvan ensi-iltaa ja suunnitelma on julkaisulle on 2022. Tavoitteet ovat tärkeitä voitonjaon ja sijoittajien osuuksien kannalta. He ovat olleet suunnitelmastaan avoimia, mikä on myös tärkeää, jotta luottamus kampanjaan ei horju.

Joukkorahoituskampanja joka on saavuttanut minimitavoitteensa on psykologisesti paljon turvallisempi kohde tuelle ja sijoituksille kuin kampanja, jolla on vielä matkaa minimiinsä. Maaliskuun alusta kampanjaan onkin kertynyt lisää rahaa 180.000 CHF:ää vähennetystä markkinoinnista huolimatta. 

Aikaisemmat tekstini Mad Heidistä:

Mad Heidi saavutti minimitavoitteensa 1.4.2021

Mad Heidi päivitys: Sijoita ja Scott maksaa loput 16.3.2021

Mad Heidi päivitys: Sijoitus sitouttaa 22.1.2021

2020 uudet joukkosijoitukset 31.12.2020

Sijoittaisinko Mad Heidiin? 21.12.2020

Pyynikki Brewing Company uutisissa

Kirjoitin viime viikolla panimoihin sijoittamisesta Pyynikki Brewing Companyn tai tuttavallisemmin Pyynikin panimon joukkorahoituskampanjasta, joka jatkuu vielä tämän viikon loppuun.

Pyynikin Brewing Company perui yhtiökokouksensa – osakkeenomistajien vetäytyminen esti suursijoittajalle suunnatun annin - YLE 21.4.2021

Pyynikin Brewing Companyn panimohanke sai uuden käänteen – vuokraa virolaispanimon tamperelaisyrittäjältä - YLE 22.4.2021

Pyynikin panimo perui siis yhtiökokouksensa, jonka päätöksillä piti mahdollistaa uuden suursijoittajan mukaantulo yhtiöön. Osa alkuperäisistä sijoittajista, joilla on hallussaan A-sarjan osakkeita, ei kuitenkaan ollut valmiita hyväksymään ehdotusta, joten yhtiökokous peruttiin. 

Sen jälkeen kyseinen suursijoittaja onkin nyt ostamassa Haljalan panimon ja Pyynikki Brewing Companysta onkin tulossa Haljalassa vain vuokralainen. Sijoittaja on ilmeisesti myös tulossa osakkaaksi avoinna olevan annin ehdoilla. Yhtiökokouksen suunnattu anti taas olisi ollut hänelle edullisempi ehdoiltaan kuin tavalliselle joukkorahoittajalle. 

Toisaalta ensimmäisessä linkkaamistani uutisista kerrotaan, että yhtiö "hakee nyt hänen kanssaan vaihtoehtoisia tapoja sijoituksen toteuttamiseen" ja hänen on tarkoitus nousta yhtiö hallitukseen. Uudemmassa uutisessa yhtiön toimitusjohtaja vahvistaa, että sijoittaja on yhä tulossa osakkaaksi ja myös hallitukseen.

Mielenkiintoinen käänne panimon hankinnassa, jonka lopputuloksia on vaikea ennustaa. Ei ole mitenkään poikkeuksellista, että merkittäviä sijoituksia tekevät tahot saavat vaikutusvaltaa ja osakkeita edullisemmilla ehdoilla yhtiöistä kuin muut sijoittajat. Samaa tapahtuu toisinaan myös pörssiyhtiöiden kohdalla. Näin tapahtui itse asiassa viime viikolla, kun pörssin sulkeuduttua Gofore keräsi 19 miljoonaa suunnatulla osakeannilla. 

Olen aikaisemmin ruotinut omia motiivejani sijoittaa joukkorahoituskampanjoissa. Siinä totesin, ettei mielestäni ole ongelmallista, että sijoittajia kohdellaan eri tavoin, jos sijoittaja tuo pöytään merkittävää lisäarvoa yhtiöön. En tunne kyseistä suursijoittajaa, joten en osaa arvioida hänen yhtiöön tuomaa lisäarvoa. Pelkkä iso lompakko ei kuitenkaan mielestäni riitä lisäarvoksi, vaan hänen pitäisi tuoda osaamista, kontakteja tai muunlaista aineetonta pääomaa rahan lisäksi. 

Eturistiriidan riski?

Arveluttavaksi Pyynikin järjestelyn tekee mielestäni se, että sijoittajan ja yhtiön välille muodostuu liikesuhde, joka voi vääristää sijoittajan motiiveja ja estää häntä ajamasta yhtiön etua. Puhutaan eturistiriidoista. Yhtiölle voi tulevaisuudessa esimerkiksi tulla edullisemmaksi hankkia jokin muu panimo ja lopettaa Haljalan panimon vuokraus, mutta tämä ei ole sijoittajan edun mukaista. Hän voi käyttää valtaansa hallituksessa ja osakkeenomistajana kuitenkin hämärtääkseen tai viivyttääkseen päätöstä, koska on hänen etunsa, että panimossa pysyy vuokralainen. Myös vuokran suuruudesta neuvottelu ei välttämättä yhtä neutraalisti kuin jos vuokrahinnoista neuvoteltaisiin täysin yhtiöstä ulkopuolisen panimon kanssa. 

Panimoihin sijoittamisesta: Brewdog ja Pyynikki Brewing Company

MAINOS! Jutussa olevat Brewdog-linkit ovat suosittelulinkkejä. 

Brewdogilla ja Pyynikki Brewing Companylly, on käynnissä joukkorahoituskampanjat, joilla pyrkivät keräämään rahoitusta ja uusia sijoittajia. Molemmat sijoitukset ovat korkean riskin sijoituksia. Olen molemmissa sijoittajana aikaisemmilla kierroksilta, mutta en ole osallistumassa kummankaan sijoituskierrokseen. 

Jos sattuisinkin osallistumaan niin osallistuisin vain Brewdogiin ja silloinkin heidän sijoittamille tarjoamien etujen, en sijoituksen takia. Brewdogilla ei tällä hetkellä ole Suomessa baareja, heillä oli Helsingissä baari, mutta se suljettiin koronan takia kannattamattomana.

Onko Brewdog hyvä sijoitus? 

Mahdollisesti. Olen itse saanut nauttia sijoittajana alennuksia ja niin sanottuja reaaliosinkoja, kotiinkuljetetun ilmaisen oluen muodossa. Youtube-kanava Talk Financials on tehnyt pienen kartoituksen yhtiön tunnusluvuista ja sen perusteella, yhtiö ei ole voitollinen ja vieläpä lukuja on pyritty kaunistelemaan. 

Yhtiön ei tokikaan tarvitse olla kannattava, ollakseen hyvä sijoitus. Brewdog on kasvanut viime vuosina aggressiivisesti ja sillä on mahdollisuus kääntyä kasvun myötä kannattavaksi. Yhtiö on mielenkiintoinen siinä mielessä, että joissain sijoituskeskusteluissa sitä on käytetty esimerkkinä Ylen uutista vuodelta 2018, jossa pohditaanko voiko sijoittaja rikastua joukkorahoituksella. Tässä uutisessa on haastateltu ammattianalyytikko Juha Kinnusta Inderesiltä, joka kehuu omaa Brewdog-sijoitustaan, koska se on kasvattanut arvoa. 

Brewdog on kasvattanut toimintaansa ja arvoaan, mutta se on yhä pörssin ulkopuolella, jolloin arvon arvioinnin suorittaa ensisijaisesti yhtiö, ei markkinat. Pörssin ulkopuolisuus tarkoittaa myös, että osakkeita ei voi näppärästi myydä, mikäli haluaisi rahastaa arvonnousun. Yhtiö ei jaa toistaiseksi osinkoja, joten sitäkään kautta rahojaan ei saa takaisin.

Tämä ei ole hidastanut Brewdogin voittokulkua ja tälläkin rahoituskierroksella osakkeita on merkitty lähes 25 miljoonan punnan edestä. Tuoreimmalla annilla on tarkoitus muuttaa tuotantoa vihreämpään suuntaan ja muun muassa avata panimot Aasiaan ja Ranskaan, joka tällä hetkellä on yhtiön suurin vientimarkkina.

Brewdogilla sijoittajaviestintä on mahtavaa ja hyvin viihteellistä. Sijoittajia kohdellaan kuin faniyhteisöä ja uskoisinkin, että monen sijoituksen takana onkin yhtiön fanitus. Sijoitukselle saatava tuotto on sivuseikka, siinä rinnalla että pääsee osaksi kiinnostavaa tarinaa ja voi tukea mieleistään panimoyhtiötä. 

Pyynikki Brewing Company

Pyynikki Brewing Companylla on myös menossa oma joukkorahoituskampanjansa, jossa hakevat uutta rahaa ja uusia sijoittajia yhtiöön. Heidän joukkorahoituskampanjansa on jo moninkertaisesti saavuttanut minimitavoitteensa ja päässyt uutisiinkin. 

Kuten Brewdog myös Pyynikki tarjoaa osakkaille etuja, joista voi nauttia Tampereella ja verkkokaupassa. Ja myös Pyynikki on kasvanut myyntiään ja tuotantoaan ja samalla kasvattanut arvoa, mutta senkään osakkeet eivät ole pörssissä, joten virallisia jälkimarkkinointia osakkeille ei toistaiseksi ole olemassa.

Pyynikilläkin suunnitelma on laajentaa panimotoimintaa Viroon, Haljalaan. Tarkoitus on jatkossa tuottaa siellä massaa ja keskittyä Tampereella erikoiseriin. Yrityksen on tarkoitus jatkaa vahvaa kasvuaan, sillä uusi panimo jopa kymmenkertaistaa tuotantokapasiteetin.

Videolla esitellään Haljalan panimon tiloja.

Miksi minä sitten en sijoita kumpaankaan?

Lyhyt ja tylsä vastaus on, että olen molempiin jo sijoittanut, eikä lisäsijoitus sopisi sijoitusstrategiaani. 

Vähän pidempi vastaus on, että olen alkanut olla entistä skeptisempi panimoyritysten lupauksiin. Minulla on salkussa useampi sijoitus eri yhtiöihin alalla ja olen törmännyt viimeisen vuoden aikana taas lukuisiin uusiin pienpanimoihin ja niiden osakeanteihin. Alalla tulee varmasti olemaan voittajia, Pyynikki, Brewdog tai joku muu voi paljastua kultaiseksi lipuksi, joka lunastaa lupaukset ja kotiuttaa voitot sijoittajilleen moninkertaisesti. Kummankaan suhteen en ole tutustunut kunnolla antiesitteisiin tai ajantasaisiin tietoihin yhtiöstä. En yksinkertaisesti näe, että minun olisi järkevää tässä tilanteessa kasvattaa sijoitustani, saati kasvattaa alkoholin osuutta sijoitussalkustani.

Kiteytetty ja totuudenmukainen vastaus on, että minulla ei ole varaa sijoittaa noihin yhtiöihin yhtään lisää. 

Ne voivat silti olla loistavia mahdollisuuksia sijoittajalle. Jos kiinnostus heräsi jompaankumpaan yhtiöön, niin suosittelen tutustumaan huolella antiesitteeseen ja miettimään osake-etujen lisäksi riskejä. Nämä ovat korkean riskin sijoituksia ja mahdollisuus menettää osan tai koko sijoitetun summan on mahdollinen. 

  

PS. Laitoin tähän tekstiin varmuuden vuoksi MAINOS-ilmoituksen. Vaikuttajamarkkinoinnin säännöt ovat hiukan epäselvät tilanteissa (tai minä vain koen ne epäselviksi), joissa mainostaja, kuten minä, on mainostettavan yhtiön osakkeenomistaja. Tässä jutussa Brewdogista ja Pyynikki Brewing Companysta, joita molempia omistan. Ja Brewdogia mainostan tavalla, josta voin saada suoraa taloudellista hyötyä. 

Jos käytät tössö jutussa olevia Brewdog-linkkejä sijoittaaksesi yhtiöön, voin saada suosittelupalkkioina olutta, lisää olutta ja Brewdog krääsää. Jos teet sivulla jotain muuta kuin sijoituksen, en saa mitään. Oliko tämä mielestäsi mainos?