2020 uudet joukkosijoitukset

Tänä vuonna tein kaksi uutta sijoitusta joukkorahoituskampanjoiden kautta.

1. Mad Heidi

Mad Heidi -elokuvaan, josta kerroin aikaisemmin tässä blogissa. Pohdiskeluni johti lopulta sijoituspäätökseen.

Päädyin sijoittamaan Mad Heidiin, koska halusin nähdä sisältä käsin, miten elokuva-alan bisnes toimii. Ja elokuvan visio sopi hyvin yhteen elokuvamakuni kanssa.  

2. Rekki

Lisäksi hankin Omnichannel Retail Services Oy:n osakkeita. Kyseinen yhtiö tunnetaan paremmin aputoiminimellä Rekki. Rekki on verkkopalvelu suosittujen brändien ostajille ja myyjille, jonka pyrkimys on pidentää vaatteiden elinkaarta.

Painavin syy sijoittaa Rekkiin oli sitoutua seuraamaan tarkemmin vaatebisnestä ja kiertotalouden mahdollisuuksia vaate-alalla. Samalla salkussa vahvistui vaate- ja tekstiilialan sijoitukset. 

Valmiille alustalle vai omaa rakentamaan?

Kun pyörii paljon joukkorahoitusta käsittelevissä keskusteluissa, niin aina välillä törmää henkilöihin, jotka haluavat pyörittää joukkorahoituskampanjan omalla sivullaan jonkin valmiin alustapalvelun sijaan.

Tärkeimmät syyt:

Raha

Data

Kun syynä on raha, niin tarkoitus on välttää alustapalvelun kulut. Joukkorahoituspalveluiden bisnes perustuu siihen, että palvelut ottavat osuuden joko rahoittajilta, kampanjoijilta tai molemmilta. Lopputulos on sama. Osuus rahoista, jotka olisivat voineet tulla suoraan kampanjoijan taskuun, meneekin alustan tarjoajalle.  

Data taas on monimutkaisempi ja tämän syyn esittäjillä on useimmiten runsaasti teknistä ymmärrystä markkinoinnista ja nimenomaan erilaisista seurantatyökaluista. Se minkälaista tietoa kävijöistä alustapalvelu haluaa tai edes pystyy jakamaan kampanjoijille vaihtelee runsaasti. Omalla sivulla on mahdollista tutkia kävijöitä paljon monipuolisemmin.

Molemmat ovat järjellisiä perusteluita. Rahan takiahan kampanjoita tehdään ja datan on sanottu olevan uusi kulta. On olemassa onnistuneita kampanjoita, jotka on toteutettu kampanjoijan omalla sivulla ja omilla työkaluilla.

Muutamia pohdittavia asioita

1. Kauanko oman joukkorahoituspalvelun rakentaminen kestää?

Miten ja minne aiot rakentaa sivun palvelemaan kampanjaasi ja osallistujia? Onko sinulla jo valmis sivu, ehkä verkkokauppakin, vai perustaisitko uuden sivun? Mitä uusia palikoita tarvitset kerätäksesi rahaa ja kommunikoidaksesi osallistujien kanssa? Kauanko uusien ominaisuuksien pystyttämiseen menee aikaa? Tarvitsetko ominaisuuksia tai palveluita, joista kuitenkin tulee kuluja?

Joukkorahoituskampanjaa varten ei tarvita ihmeitä. Arvioi kuitenkin työaika, joka vaaditaan, ja paljonko työajan arvo olisi. Arvioi lisäksi mahdollisten palvelujen kustannukset.

Esimerkki.

Työaikaa kuluu 8h, ja työtunnin arvo on 30 e/h. Tässä vaiheessa kampanjan kulut ovat 240 euroa, ei siis mikään suuri summa. 

Oletetaan, että on olemassa jo hyvin rakennetut ja monipuoliset sivut, joista löytyy tarpeelliset ominaisuudet kampanjan toteuttamiseen. Lisäpalvelut 0 euroa.

Jos kampanjalla kerätään 3000 euroa, niin työaika veisi 8% tuotoista. Jos alustapalvelun kulut ovat 5%, niin rahan takia ei alustaa kannata hyljeksiä. 

Jos kampanjalla kerätään 24000 euroa, niin työaika veisikin enää 1% tuloista, jolloin alustapalvelu tulisi kalliimmaksi

2. Algoritmi on alustan puolella

Alustapalvelu on toiminut joukkorahoituksen kanssa jo pitkään. Se tavoittaa ihmisiä eri sosiaalisissa medioissa, joita joukkorahoituskampanjat kiinnostavat. On hyvin todennäköistä, että joukkorahoituskampanjasi sivu alustalla on helpommin löydettävissä kuin omalla sivullasi. 

Jos tieto kampanjastasi tavoittaa ihmisiä irl eli oikeassa elämässä, he todennäköisesti käyttävät hakukoneita kampanjasi löytämiseen. Onko hakukone tällöin sivusi vai alustapalvelun puolella?

Entä markkinoiko alustapalvelu kampanjaasi? Tavoittaako heidän kanavansa potentiaalisia rahoittajia paremmin kuin omat sisältösi. Huomioi myös se oletko tottunut pyytämään yleisöltäsi rahaa, koska alustapalvelun yleisö on tottunut siihen, että heiltä halutaan rahaa. 

3. Minkälaisen yleisön tavoitat?

Alusta ei välttämättä tarjoa isoa apua markkinoinnin suhteen. Pääsääntöisesti he tarjoavat työkalut ja sinun on käytävä hommiin. Joudut siis markkinoimaan itse ja paljon. 

Tässä vaiheessa onkin hyvä palata edelliseen pointtiin. Ovatko algoritmit alustan vai sinun puolellasi?

Jos tavoitat jo valmiiksi suuren yleisön, niin riskit ja luottamusongelmat eivät vaikuta kampanjaan samalla tavalla. Mieti kuitenkin minkälaisen yleisön tavoitat ja oletko tarjoamassa kampanjallasi vanhaa tuttua vai jotain täysin uutta? 

Alustapalvelussa mukana olo voi lisätä luotettavuutta, jos olet tekemässä jotain täysin uutta. Alustalta kampanjasi voi bongata muuten tuntematon ihminen, jota joukkorahoitukset kiinnostavat.

Muutamaa poikkeusta lukuunottamatta olen löytänyt jokaisen kampanjan, johon olen osallistunut, alustapalveluiden kautta. Poikkeukset taas ovat olleet jo valmiiksi suuren yleisön omaavia toimijoita tai kampanjat ovat näkyneet perinteisessä mediassa. 

4. Onko datasta aidosti apua?

Jotta kävijädatalla olisi arvoa, tarvitaan paitsi kävijöitä, testausta ja analyysia. Hyvän joukkorahoituskampanjan kesto on tiivis, muutamista viikoista muutamaan kuukauteen. Paljonko aikaa voit käyttää kävijädatan tutkimiseen ja kampanjan muokkaamiseen kyseisen datan pohjalta?  

Voisiko dataa saada jotain muuta kautta? 

Kampanjasivusi ei toimi tyhjiössä, yleisö löytää sen luokse monia reittejä pitkin. Vaikka et saisikaan täydellistä dataa kävijöistä alustapalvelulta voit saada monipuolista tietoa esimerkiksi sosiaalisen median kanavista ja sitä kautta analysoida, mitkä asiat saavat ihmiset pysähtymään sisältöjesi äärelle ja siirtymään kampanjan sivulle.  

Jos kampanjasivusi menee kampanjan aikana useamman kerran uusiksi, jos vastikkeet muuttuvat tai katoavat, se ei välttämättä herätä luottamusta. Jatkuva kampanjasivun muokkaus myös vie aikaa, kampanjasivun markkinoinnilta. 

Sijoittaisinko Mad Heidiin?

Huom. Jutun yhteyteen linkitetty videoklippi, varsinainen elokuva ja sen markkinointimateriaali sisältää runsaasti väkivaltaa. Videot ovat Youtubesta ja niissä on ikärajoitus hyvästä syystä. 

Olen pohtimassa sijoitusta Mad Heidi -elokuvaan. Olen jo aika varma siitä, että teen sijoituksen, epävarma olen vielä sijoituksen suuruudesta.

Kerroin aikaisemmassa tekstissäni markkinointikampanjan tärkeydestä ja halusin kirjoittaa pienen analyysin Mad Heidin joukkorahoituskampanjoinnista. 

Perustiedot

Projektin tarkoitus on tuottaa ja levittää Mad Heidi -elokuva keräten rahoitus hybridikampanjalla. He hakevat rahoitusta vastikkeita sekä sijoituksia vastaan. Mad Heidi mainostaa olevansa ensimmäisen swissploitaatio elokuva. Leffa yhdistää Sveitsin ikonisen Heidi-hahmon ja verisen kamppailun vapauden puolesta totalitarismia ja rasismia vastaan.

Tavoitteena on kerätä sijoituksia vähintään miljoona ja korkeintaan kaksi miljoonaa Sveitsin frangia vuoden 2020 loppuun mennessä. Aloin seurata projektia kaksi kuukautta sitten, kun kuulin siitä Iron Skyn Youtube-kanavalla. 

Ymmärtääkseni elokuvan pohjatyö ja teaser traileri on tuotettu aikaisemmin toteutetulla vastikepohjaisella joukkorahoituskampanjalla. Voidaan ajatella, että vastikepohjainen joukkorahoituskampanja on jatkuvana käynnissä, koska tuotteita voi yhä ostaa verkkokaupan kautta. 

Katso elokuvan teaser traileri Youtubessa! Huom. Sisältää väkivaltaa.

Sähköpostilista ja 27 automatisoitua sähköpostia

Tilasin digitaalisen sijoittajaesitteen saman tien, kun löysin elokuvan joukkorahoituskampanjan. Esitettä ei voi ladata suoraan vaan se pitää tilata sähköpostiin. Tämä on hyvä tapa kerätä kiinnostuneilta yhteystiedot, vaikka pieni prosentti voikin sen kokea epämiellyttäväksi. 

Seuraavina päivinä sain tarjouksen liittyä sähköpostilistalle, sitten minulle lähetettiin tiimin yhteystiedot kysymyksien esittämistä varten ja kolmantena muistuttiin sijoitusmahdollisuudesta ja sijoittajaesitteestä.

Saaduista viesteistä olen avannut 22/27 eli viestit ovat uponneet hyvin tässä päässä, vaikka en ole vielä rahojani laittanut likoon. Suoria yhteydenottoja tuli alkuun rauhallisemmin, nyt joulukuussa ovat alkaneet kiriä ja päivittäin olen saanut sähköpostia kampanjasta.

Monikanavaisuus 

Sijoittajat eivät sijoita tuotantoyhtiön osakkeisiin, vaan tuotto-osuuksiin, jotka kerryttävät omistajalle tuottoa julkaisusta seuraavat seitsemän vuotta. Tutustu sijoitukseen kampanjan sivuilla. Ostamalla useampia tuotto-osuuksia on mahdollista saada erilaisia ylimääräisiä palkkioita.  

Jos lukeminen ei ole sinun juttusi, niin sivulta löytyy myös peli, jota pelaamalla elokuva, joukkorahoituskampanjan idea sekä sijoitus selitetään yksinkertaisella ja viihdyttävällä tavalla. 

Jos pelikään ei ole juttusi, niin heillä on Youtubessa useita videoita aiheesta. 

Sijoituskampanja käynnistettiin tiedotustilaisuudella Zurichin elokuvafestivaalien yhteydessä, jossa oli yleisöä paikalla ja tilaisuus striimattiin.

Kampanjan tietojen täydentäminen

Olin yhteydessä sijoittajille tarjottuun sähköpostiin ja tiedustelin tarkemmin sijoituksen tuottopuolesta. Heillä on mielenkiintoinen ja kunnianhimoinen suunnitelma pääosin digitaaliseen levitykseen sekä tuotonjakoon, joka näinä aikoina ei ole ollenkaan hölmömpi ajatus. 

Elokuvien bisnespuoli varsinkaan digitaalisen jakelun osalta ei ole mitenkään tuttua, vaikka harrastan elokuvien katselua ja elokuvafestareita, joten esitin tähän liittyen joukon kysymyksiä ja pohdintojani. 

Osittain vastauksena kysymyksiini he julkaisivat suuntaa antavan laskurin, jolla voi arvioida potentiaalisia tappioita ja tuottoja. Plussaa laskuri saa siitä, että se laskee ja näyttää myös tappiot. Olen törmännyt toisenlaisiinkin laskureihin.

Laskurissa on arvioitu, että suoraan myyty katselukerta on noin neljä kertaa arvokkaampi kuin katselut muilla alustoilla. 

Runsaan 40 minuutin videolla idean isä Johannes Hartmann ja tuottaja Tero Kaukomaa keskustelevat elokuva-alasta, Iron Skystä, piratimista ja jakelusuunnitelmista.

Olenko tekemässä sijoitusta vai hyväntekeväisyyttä?

Olen yhä vaiheessa pohdintani kanssa. Elokuva herättää varmasti kansainvälistä mielenkiintoa, mutta sen vahva markkina tulee olemaan Sveitsi ja ehkä osittain saksankielinen Eurooppa. Laskurin lisäksi tiimi on tehnyt kolme skenaariota menestyksestä. Oli hauska huomata, että alustavat arvio erityisesti katsojakunnasta tuntuu noudattelevan heidän arvioita.

Matalan arviona mukaan leffa saisi vain 150.000 katsojaa, joista puolet tulisi Sveitsistä ja puolet muualta. Arviossa katsojista 80% katsoo sen leffan omalta alustalta ja 20% muilla alustoilla. Tällöin sijoittajan tappio olisi hiukan yli 50%. Vaikka katsojamäärä tuplaantuu, tuotanto olisi edelleen tappiollinen. Pidän 150.000 ja jopa 300.000 ihan mahdollisina määrinä, sillä tätä kirjoittaessa leffan japanilainen traileri on saanut yli 40.000 katselukertaa.

Tässä vaiheessa on hyvin vaikea arvioida potentiaalisia katsojamääriä. Seitsemän vuotta on myös pitkä aika kerryttää tuottoja ja elokuva ehtii saada useammankin kerran uuden elämän uusilla alustoilla.

Facebookin sijoituskerhossa oli keskustelua siitä, ovatko joukkorahoituskampanjat sijoituksia, huijauksia vai hyväntekeväisyyttä. Jatkan vielä jaakobinpainia sen suhteen näenkö tässä ensisijaisesti sijoituksen vai siistin projektin, jossa haluan olla mukana. 

Toim. huom. Päädyin sijoittamaan Mad Heidi -elokuvaan 29.12.2020. Olen kirjoittanut lisää Mad Heidin joukkorahoituskampanjasta näissä teksteissä: 

Jatkuva rahoituskierros - Mad Heidi 3.5.2021

Mad Heidi saavutti minimitavoitteensa 1.4.2021

Mad Heidi päivitys: Sijoita ja Scott maksaa loput 16.3.2021

Mad Heidi päivitys: Sijoitus sitouttaa 22.1.2021

2020 uudet joukkosijoitukset 31.12.2020

Sijoittaisinko Mad Heidiin? 21.12.2020

Miten joukkorahoituskampanja epäonnistuu?

Olen nähnyt monta epäonnistunutta joukkorahoituskampanjaa. Epäonnistuneella joukkorahoituskampanjalla tarkoitan kampanjaa, joka ei onnistu keräämään alinta tavoitesummansa. Tuhansia kampanjoita nähneenä tiedän, että moni kampanja epäonnistuu tavoittamaan haluamansa rahoituksen. 

huonosti muotoiltu tai keskeneräinen kampanja, jota ei markkinoida

hyvin muotoiltu kampanja, jota ei markkinoida 

huonosti muotoiltu kampanja, jota markkinoidaan 

hyvin muotoiltu kampanja, jota markkinoidaan

Epäonnistumisen todennäköisyys on suurin listan yläpäässä ja onnistumisen todennäköisyys suurin alapäässä. Hyväkään kampanja ei kerää rahoitusta, jos kukaan ei kuule siitä.

On vaikea tietää, mikä kenestäkin tuntuu selkeältä ja hyvin muotoillulta. Joukkorahoitusalustat ohjaavat antamaan potentiaalisille rahoittajille tietyt minimitiedot. Markkinoimalla kampanjan tekijä/tekijät pääsevät myös vuorovaikutukseen potentiaalisten rahoittajien kanssa ja voivat muokata tai selkeyttää kampanjan tietoja palautteen perusteella. 

Epäonnistumisen ei tarvitse olla loppu

Hyvin muotoillut ja markkinoidut kampanjat eivät saa aina rahoitusta. 

Jos alinta tavoitesummaa ei tavoitettu, ei projektiakaan voi toteuttaa. Useimmilla alustat kuitenkin toimivat sillä periaatteella, että mikäli kampanjan minimitavoitetta ei saavuteta, niin rahat palautetaan osallistujille. 

Jotkin alustat mahdollistavat joustavan rahoituksen, jolloin kerätyt rahat saa pitää, vaikka tavoite ei toteutuisikaan. Kampanjan toteuttajan kannattaa olla hyvin itsekriittinen, eikä sortua ahneuteen. Jos olet laskenut, että projektia ei kannata toteuttaa ellet saa 10.000 euroa kasaan, niin älä lähde toteuttamaan sitä 5.000 eurolla. Muista että olet vastuussa ihmisille, joiden rahat otat vastaan olipa kyse sitten vastikkeista, lainoista, sijoituksista tai lahjoituksista. 

Tottakai projektille voi etsiä muuta rahoitusta ja toteutussuunnitelmia voi muuttaa ja karsia. Projekti voi olla alusta lähtien sellainen, joka aiotaan toteuttaa tavalla tai toisella ja nyt on aika siirtyä toiseen suunnitelmaan.

Joskus osallistujat pitävät tai puhuvat epäonnistuneesta kampanjasta silloinkin, kun kyse on epäonnistuneesta projektista. Eli kampanja keräsi tavoitellun rahoituksen tai ylikin, mutta kerääjä ei onnistunut toteuttamaan suunnittelemaansa projektia. Syitä projektin epäonnistumiselle voi olla monia ja epäonnistuminen luonnollisesti harmittaa osallistujia. Rahoituksen kerääminen kampanjalla kuitenkin onnistui. 

Kampanjalla voi olla muitakin tavoitteita kuin pelkkä rahoituksen kerääminen, esimerkiksi tuotteen ja tekijän markkinointi, joka on kiinteä ja luonnollinen osa kampanjaa. Yksi hyödyllinen tavoite voi olla yhteisön kerääminen projektin tai kampanjoijan ympärille. 

Tärkein asia joukkorahoituskampanjassa on rahan kerääminen

Rahan keräämiseksi täytyy tehdä asioita. Erityisesti täytyy tehdä asioita, jotka tuovat rahaa. 

Hyvä suunnitelma on arvokas, tällöin kampanjan aikana ei tarvitse hätiköidä tai hutiloida. Ja hyvä suunnitelma tarkoittaa, että työtä pitää tehdä jo ennen kampanjan alkua.

Hyvällä joukkorahoituskampanjalla suunnitelmia pitäisi olla oikeastaan kaksi: Projektin suunnitelma ja kampanjan markkinointisuunnitelma.

Projektin suunnitelma?

Projektin suunnitelma on valmiiksi mietitty tapa kertoa projektista kiinnostuneille. Suunnitelma tekijän päässä on ok, parempi suunnitelma on jollain tavalla dokumentoitu. 

Projektin suunnitelma voi sisältää vastaukset muun muassa seuraaviin kysymyksiin:

Mitä tarkalleen ottaen on suunnitteilla?

Miksi kyseinen projekti on kampanjoijalle tärkeä?

Mikä tekee siitä uuden? 

Paljonko rahaa tarvitaan projektin toteuttamiseen?

Mitä rahoilla aiotaan tehdä?

Keitä projektin takana on? 

Miksi he ovat mukana hankkeessa? 

Kampanjan markkinointisuunnitelma?

Kampanjan markkinointisuunnitelma taas kertoo kampanjan tekijälle tai tiimille, miten projektin suunnitelmasta kerrotaan pitkin kampanjaa. Minimissään se sisältää kampanjan aikataulun ja valmiiksi laadittuja ideoita sisällöiksi, jotka kytkeytyvät kiinteästi projektin suunnitelmaan. 

Kampanja toimii paljon paremmin, jos siihen liittyvää sisältöä tuotetaan pitkin kampanjan kulkua, koska se antaa uusille kiinnostuneille ja osallistujille syyn palata takaisin kampanjan pariin. 

Rahoittajalla, joka tutustui kampanjaan kunnolla, on syy palata mikäli kampanja tuottaa uutta tietoa.  Hänellä ei ole erityistä syytä palata, jos kampanjan aikana tehdään vain nostoja tutusta sisällöstä. 

Rahoittaja, joka on jo sitoutunut projektiin on todennäköisempi osallistumaan somesisältöihin, palaamaan kampanjasivulle ja kertomaan projektista eteenpäin kuin henkilö, joka kuulee kampanjasta ensimmäistä kertaa. Digitaaliset markkinointikanavat, kuten Facebook, Youtube ja Twitter taas palkitsevat kampanjaa lisänäkyvyydellä, kun se todistetusti saa ihmiset palaamaan ja osallistumaan.   

Kriittisiä tietoja ei kannata piilotella sen takia, että niitä voi myöhemmin täydentää tai paljastaa. Sen sijaan on hyvä suunnitella valmiiksi, millaista ei-kriittistä, mutta potentiaalisesti sisältöä pystyy tuottamaan kampanjan aikana. 

Kampanjan ajaksi on erittäin tärkeä varata kunnolla aikaa markkinointiin ja sisällöntuotantoon. Jos kampanja herättää kiinnostusta se todennäköisesti herättää myös kysymyksiä. Kiinnostuneiden ja rahoittajaksi lähtevien kanssa on tärkeä olla vuorovaikutuksessa kampanjan aikana. 

Kysymyksiin vastaaminen vie aikaa ja vastaamatta jättäminen todennäköisesti muuttaa kiinnostuneen osallistujan pettyneeksi. Kysymyksistä ja vastauksista saa myös arvokasta lisäsisältöä kampanjan markkinointiin. Kysymys joka pohdituttaa yhtä todennäköisesti mietityttää toistakin. 

Hyvistä suunnitelmista huolimatta kampanjat eivät aina onnistu. Jos suunnittelet joukkorahoituskampanjaa, toivottavasti näistä ajatuksista on apua. Onnea ja menestystä!

Miksi sijoitan joukkorahoituskampanjoihin?

”Laaja selvitys vahvistaa, että joukkorahoitus on kätevätapa hävittää rahansa: Sijoittajille annetut kasvu- ja tulosennusteet jäävätunelmien tasolle”. Näin kertoo Kauppalehti 9.12.2020 otsikossaan.

En ole Kauppalehden tilaaja, joten en päässyt lukemaan koko juttua. Uskon kuitenkin tuohon selvitykseen otsikkoon, mutta kuljen silti vastavirtaan. Omasta salkusta löytyy toistakymmentä sijoitusta joukkorahoituskampanjoiden kautta. Kahta poikkeusta lukuunottamatta en ollut kuullutkaan firmoista ennen kampanjaa, eli kuulun tukevasti Fools-kategoriaan.

Salkusta on ehtinyt poistua yksi selvä onnistuminen, siellä on yksi vakiintunut kohtalainen onnistuminen ja yksi selvä epäonnistuminen, jonka liiketoiminta saatiin myytyä velkojen kattamiseksi. HUOM. En usko, että ajan kuluessa suhde pysyy näin hyvänä. Odotan, että epäonnistumisten osuus tulee kasvamaan.

Yksi on alkanut kovasti näyttää epäonnistumiselta, muiden suhteen tulevaisuus on epävarma. Olen lähtenyt kaikkiin sijoituksiin sillä asenteella, että suuren onnistumisen mahdollisuus on pieni, keskinkertaisen onnistumisen mahdollisuus kohtalainen ja sijoituksen epäonnistumisen todennäköisyys on suuri.

Miksi sitten olen sijoittanut? Koska olen arvioinut että muutama suuri onnistuminen ja jokunen keskinkertainen kattaa epäonnistumisista tulevat tappiot. Vaikka poimin yhtiöt salkkuun, arvioin kuitenkin salkkua, en yksittäistä yhtiötä. Lisään uusia yhtiöitä, kun mielenkiintoisia tulee vastaan.

Firmojen kasvuennusteisiin ja myyntisuunnitelmiin suhtaudun lähinnä suuntaa-antavina. Ne kertovat ennen kaikkea kiinnostavia asioita yhtiön johdosta.

Suhtaudun kriittisimmin yhtiön tuotteeseen/liikeideaan sekä valuaatioon.

Tuotteen/liikeidean suhteen teen amatöörimäisen markkina-analyysin sen potentiaalista. Jos tuote ei tunnu olevan kohdillaan, en sijoita ollenkaan.

Valuaation suhteen pohdin, minkälainen on yhtiön kyky kasvattaa arvoaan. Valuaatiothan ovat järjestään ylihintaisia suhteessa yhtiön sen hetkiseen liikevaihtoon, mutta valuaatio voi olla ylihintainen myös suhteessa yhtiön potentiaaliin ylipäänsä.

Jos tuotteen ja valuaation potentiaali tuntuu natsaavan, niin tongin vähän lisää ja saatan tehdä sijoituksen.

Miksi valuaatio saa sitten mielestäni olla reilusti ylihintainen?

Start-up tai kasvuvaiheen yhtiöissä riskit ovat suuret. Tässä vaiheessa isot pääomasijoittajat tuovat rahojensa lisäksi myös ammattitaitoa, osaamista, mahdollisesti verkostoja ja antavat aikaansa yhtiön edistämiseen.

Joukkorahoituskampanjaan osallistuessani tuon pöytään hiluja, enkä mitään muuta panosta. Onkin mielestäni ok, että maksan yhtiön potentiaalista enemmän kuin sitoutunut sijoittaja.

Kiinnostavaa onkin nähdä, mitä tahoja yhtiöön omistajiksi ja johtoon on jo saatu houkuteltua. Se on yleensä huolestuttava merkki, jos ensimmäiset ulkopuoliset sijoittajat ja neuvonantajat on tarkoitus hakea joukkorahoituskampanjasta.

Joukkorahoitusfirmojen rinnalla minulla on salkussa perinteisiä pörssifirmoja ja vaikka arvioin välillä salkun kokonaisriskejä, kohtelen pääsääntöisesti niitä kahtena eri salkkuna, toisessa on joukkorahoitusfirmoja, toisessa pörssiyhtiöitä.

PS. Saan iloa ihan vaan siitä, että tongin ja tutkin yhtiöitä, vaikka jättäisinkin sijoittamatta. Pienten aloittelevien yritysten kohdalla homma hauskempaa ja mielenkiintoisempaa kuin isoja pörssiyhtiöitä tutkiessa, vaikka sekin on hauskaa.

Joukkorahoituksen neljä muotoa

 

Joukkorahoituksella hankitaan rahoitusta ennaltamääriteltyä projektia varten suureen yleisöön vedoten. Rahoitus haetaan joukkorahoituskampanjalla.

Joukkorahoituskampanjat voi jakaa karkeasti neljään eri muotoon:

Tuotepohjaisiin kampanjoihin

Pääomapohjaisiin kampanjoihin

Lainapohjaisiin kampanjoihin

Lahjoituspohjaisiin kampanjoihin

Tuotepohjaiset kampanjat

Tuotepohjaisessa kampanjassa rahaa haetaan vastikkeita vastaan. Puhutaan myös lahja- ja palkintopohjaisista kampanjoista, englanninkielisissä palveluissa käytetään usein termejä reward tai perk.

Tuote liittyy yleensä kiinteästi projektiin, jota varten rahoitusta ollaan hakemassa. Elokuvaprojektin joukkorahoituskampanjassa luonteva tuote olisi esimerkiksi ensi-iltaliput.

Yleistä tuotepohjaisissa kampanjoissa on, että tarjolla on valittavana useampia tuotteita, jotka ovat jollain parannuksia ns. pohjatuotteeseen. Ensi-iltalippujen esimerkkiä jatkaakseni yksi tuote olisi ensi-iltalippu, toinen tuote olisi ensi-iltalippu + popcorn ja juoma, kolmantena ensi-iltalippu + popcorn ja juoma + keskustelutilaisuus ohjaajan kanssa.

 

Pääomapohjaiset kampanjat

Pääomapohjaisessa kampanjassa hankitaan käyttöpääomaa kassaan tarjoamalla kampanjaan osallistuville osuutta yhtiöstä. Yleisimmin tämä tapahtuu osakeantina ja osallistujat pääsevät yhtiön osakkeenomistajaksi.

Joukkorahoitusta hyödyntävät yritykset ovat useimmiten liiketoimintansa alkuvaiheessa, mutta poikkeuksiakin löytyy. On tärkeä huomata, että osakkeilla ei ole olemassa aktiivista jälkimarkkinaa eli niitä ei välttämättä ole helppo myydä missään.

Osakkeisiin tai omistajuuteen saattaa myös liittyä erityisiä ehtoja, joita perinteisiin pörssiyhtiöiden osakkeisiin ei liity. Ehdot voivat olla suoraan osakkeissa tai erillisessä osakassopimuksessa.  

 

Lainapohjaiset kampanjat

Lainapohjaisessa kampanjassa projektille pyritään lainaamaan rahaa. Kampanjaan osallistuville tarjotaan kiinteä korko rahoilleen tietyn ajan kuluttua. Esimerkiksi luvataan 5% korko kahden vuoden kuluttua.

Lainapohjaisissa kampanjoissakin voi olla erityisiä tasoja ja ehtoja, mutta useimmiten ne ovat suoraviivaisia. Jos kampanja ja myöhemmin projekti onnistuu, niin osallistuja saa rahansa takaisin luvatun koron kera.

 

Lahjoituspohjaiset kampanjat

Lahjoituspohjaisessa kampanjassa pyydetään rahaa ilman vastiketta. Osallistuja saa siis hyvän mielen ja ilon onnistuneesta projektista.  

Lahjoituspohjaiset kampanjat eivät ole Suomessa kovin yleisiä Suomen rahankeräyslain takia. Rahankeräyslakia myös tulkitaan varsin tiukasti Suomessa ja esimerkiksi vähäarvoiset vastikkeet voidaan tulkita lahjoituksen pyytämiseksi vastikkeetta.

Lahjoitusten pyytämiseen eli rahan keräämiseen tarvitaan lupa, jota voi hakea poliisihallitukselta. Luvan voi käytännössä saada yleishyödyllinen yhdistys tai säätiö. Liiketoimintaa harjoittavat yritykset eivät voi saada rahankeräyslupaa.

Tuore rahankeräyslaki astui voimaan 1.3.2020. Uudessa laissa tietyin edellytyksin pienkeräyksen voi käynnistää myös joukko yksityishenkilöitä.

Harkitse ennen kuin alat suunnitella lahjoituspohjaista joukkorahoituskampanjaa ja selvitä voitko saada rahankeräysluvan.

Lue lisää rahankeräysluvasta.

 

Hybridikampanjat

Hybridikampanja on kampanja, joka sekoittaa elementtejä. Toisissa kampanjoissa elementtien yhdistäminen on luontevampaa ja helpompaa.

Esimerkiksi yhdysvaltalaisessa Kickstarter palvelussa kaikissa kampanjoissa on mahdollisuus sekä tuotteisiin että lahjoituksiin. Keskeistä kampanjoissa on kuitenkin tuote ja sen ennakkomyynti rahoituksen hankkimiseksi.

Pääomapohjaisiin joukkorahoituskampanjoihin voidaan yhdistää tuote-etuja, jos se sopii rahoitettavaan liiketoimintaan. Varsinkin pienpanimo ja -tislaamoiden kampanjoissa on monesti tarjottu porrastettuja tuote-etuja tai alennuksia suurempia sijoituksia varten.

Yhtä projektia varten voi olla myös useampia rinnakkaisia tai peräkkäisiä kampanjoita. Esimerkiksi ensin toteutetaan tuotepohjainen joukkorahoituskampanja, jolla todistetaan ja testataan tuotteen kysyntä sekä luodaan tietoisuutta. Sitten tehdään lainapohjainen kampanja, jolla projekti voidaan toteuttaa isompana tai nopeammin.  

Kaikkiin kampanjoihin liittyy riskejä

Huom. kaikki joukkorahoituksen muotoihin liittyy riskejä. Projektit eivät välttämättä rahoituksesta huolimatta toteudu, ne eivät ehkä onnistu suunnitellussa mittakaavassa tai tuota odotettuja tuottoja. Kampanjoilla voi tulla vaikeuksia joidenkin lupauksien pitämisessä, koska niiden toteuttaminen onkin ennakoitua kalliimpaa tai hankalampaa. 

Phoenix Point - Joukkosijoitus digipeliin?

MAINOS. Päivitetty 18.3.2021 lisäämällä Phoenix Pointin yhteyteen affiliate-linkki. 

Olen tehnyt sijoituksia erilaisiin joukkorahoituskampanjoihin. Paras sijoitus tähän asti on ollut digipeli Phoenix Point. Ainakin jos sijoitusta mitataan puhtaasti realisoituneiden voittojen näkökulmasta.

Phoenix Point on tietokonepeli, jonka taustalla on omassa genressään legendaarinen Julian Gollop. Gollop on pelinkehittäjä alkuperäisen 1994 julkaistun X-COM pelin takana. Uraa uurtavaa peliä myytiin nimillä ”UFO: Enemy Unknown” sekä ”X-COM: UFO Defense” ja se oli ilmestyessään sekä myynti- että arvostelumenestys.

X-Comista Phoenix Point - Menestystuote?

Sijoituspäätös oli varsin helppo. Muistan viettäneeni monta tuntia erittäin mielenkiintoisen, mutta rankaisevan pelin äärellä. Tuoreempien jatko-osien ääressä olen viettänyt Steamin tietojen perusteella melkein 200 tuntia ja tunsin hyvin, miten intohimoinen pelaajakunta niillä on, puhumattakaan alkuperäisen pelin kulttimaineesta. 

Löysin itseasiassa kampanjaan, kuullessani siitä X-COM 2:n foorumilla. Kyseinen peli on nimestään huolimatta pelisarjan yhdeksäs itsenäinen peli. Foorumilla hekumoitiin, miten mahtava hitti tai huti Phoenix Pointista tulee. 

Phoenix Point ei ole uusi X-COM peli, mutta kampanjan markkinoinnissa tehtiin selväksi, että kyse on Gollopin visiosta parantaa ja päivittää alun perin kehittämiään pelimekaniikkoja tähän päivään. Hypeä ja ennakkotilauksia riitti.

Miten päädyin ensimmäiseen pelisijoitustani?

Alustana kampanjalle toimi digipelien joukkorahoituskampanjoihin Fig. Alusta olikin suurin epäluottamusta herättävä tekijä. Se oli minulle entuudestaan tuntematon ja netistä löytyi runsaasti kritiikkiä alustaa kohtaan. Alustalla olevien pelien ja kehittäjien näkökulmasta se kuitenkin vaikutti luotettavalta. Kritiikki taas liittyi mitä suuremmassa määrin yleisesti sijoitusten epävarmuuteen sekä epärealistisiin tuotto-odotuksiin. 

Kokeneena sijoittajana ja pelaajana tiedostin hyvin, että kaikki rahat voivat mennä kankkulan kaivoon, ilman että toimivaa peliä saadaan koskaan aikaiseksi. Omassa arviossa painottuivat ennen kaikkea pääkehittäjän tausta ja maine, sillä hetkellä olemassa oleva materiaali sekä pelin tarina. Pidin todennäköisenä, että jos peli vain saadaan aikaiseksi, se tulee myös olemaan myyntimenestys.

Joten otin riskin ja sijoitin Phoenix Pointiin. Käytännössä merkitsin Fig Game Shares – Phoenix Point nimistä johdannaista, joka oikeuttaisi minut saamaan osuuden kyseisen pelin tuotoista 255% asti. Jälleenmyyntiarvoa tai markkinaa johdannaisella ei olisi.

Turhauttavia puheluita Yhdysvaltoihin

Suurimmat kompastuskivet olivat välittäjänä toiminut Computershare, jonka kautta sijoitusta hallinnointiin, sekä yleisesti sijoituksen tekeminen Yhdysvaltoihin. Jälkimmäinen oli pienempi paha. Sen sijaan päänvaivaa ja monta puhelua kävin Computersharen asiakaspalvelun kanssa, jotta sain tilini Suomen kansalaisena rekisteröityä ja jotta sain oletuksena olleen shekki-maksatuksen vaihdettua tilisiirroksi. Lisävaivasta huolimatta tuli edullisemmaksi ottaa rahat tilisiirtona kuin shekillä.

Computershare on kuitenkin vain osittain vastuussa vaivasta. En ollut riittävän innokas laittamaan sijoitustiliäni kuntoon ennen kuin sain ensimmäisen maksatuksen. Isommalta vaivalta olisin välttynyt, jos olisin nopeasti muuttanut oman tilini asetukset. Suurin ongelma olikin siinä, että olin jo ehtinyt saada heiltä yhden shekin, jonka halusin perua ja ottaa vastaan tilisiirtona.

Computersharen asiakaspalvelu oli aina kohteliasta, mutta ei järin palvelualtista ja jouduin useamman kerran selvittämään samaa asiaa, koska lupauksista huolimatta asia ei edennyt. Oli myös turhauttavaa tuijottaa ja toistella NATO-aakkosia, kun jouduin kertomaan henkilötietojani nimestä ja osoitteesta kirjain kerrallaan tullakseni ymmärretyksi. Minulle jäi myös tunne, että osa asiakaspalvelijoista piti minua jonkin sortin huijarina.

Veroja ei saa unohtaa

Computershare ei raportoi Suomen verottajalle, mutta ovat tilittäneet veroja voitoista Yhdysvaltoihin. Tästä johtuen olen saanut nähdä ylimääräistä vaivaa kotimaisen vero-ilmoituksen kanssa. Koska sain viimeisen maksatuksen keväällä ja joudun vielä manuaalisesti täydentämään tiedot kotimaan vero-ilmoitukseeni vuoden 2020 pääomatulojen osalta.

Mitä sijoitus tuotti?

Peli syntyi ja julkaistiin 3.12.2020, hiukan luvatusta aikataulusta jäljessä, lunasti myyntitavoitteet ja olen saanut sijoitukseni takaisin sekä luvatun 155 prosentin tuoton. Tein sijoituksen 2017 keväällä ja viimeisimmän tilityksen sain keväällä 2020. Euron ja dollarin vaihtosuhde eri aikoina on voinut vaikuttanut positiivisesti tai negatiivisesti todelliseen tuottoon. Lisäksi olen maksanut sekä Computersharelle että suomalaiselle pankilleni sijoitukseen liittyviä palvelumaksuja.

Varovainen arvio on, että olen saanut yli 130% todellisen tuoton sijoitukselleni (ROI).

Vaihtoehtoistuotto seitsemän prosentin vuosituotolla kolmen vuoden ajalta olisi ollut noin 23 %. Voitin siis vaihtoehtoistuoton yli sadalla prosentilla.

Lopputulos: Phoenix Point oli hyvä sijoitus.

Muut tuotot

Ps. Sijoituskampanjan jälkeen, pelin kehittäminen, ennakkomyynti ja markkinointi jatkui aktiivisesti. Kehittäjät julkaisivat tasaisesti tietoa ja seurasin pelin kehitystä tiiviisti. Oli huikeaa seurata Phoenix Pointin matkaa lupaavasta ideasta pelattavaksi peliksi, vaikka olen mukana vain pikkupikkusijoittajana. Ja vaikka sijoittajana olen nyt irtautunut pelistä, niin saan edelleen pieniä positiivisia tunteita, kun seuraan sen tarinan jatkoa. Innolla seuraan, miten pelin tuleva 1 Year Edition otetaan vastaan.

Oletko sinä sijoittanut rahaa digipeleihin pääomatuottoja hakien? Jos olet niin mitä kautta?