Kirjoitin viime viikolla panimoihin sijoittamisesta Pyynikki Brewing Companyn tai tuttavallisemmin Pyynikin panimon joukkorahoituskampanjasta, joka jatkuu vielä tämän viikon loppuun.
Pyynikin Brewing Company perui yhtiökokouksensa – osakkeenomistajien vetäytyminen esti suursijoittajalle suunnatun annin - YLE 21.4.2021
Pyynikin Brewing Companyn panimohanke sai uuden käänteen – vuokraa virolaispanimon tamperelaisyrittäjältä - YLE 22.4.2021
Pyynikin panimo perui siis yhtiökokouksensa, jonka päätöksillä piti mahdollistaa uuden suursijoittajan mukaantulo yhtiöön. Osa alkuperäisistä sijoittajista, joilla on hallussaan A-sarjan osakkeita, ei kuitenkaan ollut valmiita hyväksymään ehdotusta, joten yhtiökokous peruttiin.
Sen jälkeen kyseinen suursijoittaja onkin nyt ostamassa Haljalan panimon ja Pyynikki Brewing Companysta onkin tulossa Haljalassa vain vuokralainen. Sijoittaja on ilmeisesti myös tulossa osakkaaksi avoinna olevan annin ehdoilla. Yhtiökokouksen suunnattu anti taas olisi ollut hänelle edullisempi ehdoiltaan kuin tavalliselle joukkorahoittajalle.
Toisaalta ensimmäisessä linkkaamistani uutisista kerrotaan, että yhtiö "hakee nyt hänen kanssaan vaihtoehtoisia tapoja sijoituksen toteuttamiseen" ja hänen on tarkoitus nousta yhtiö hallitukseen. Uudemmassa uutisessa yhtiön toimitusjohtaja vahvistaa, että sijoittaja on yhä tulossa osakkaaksi ja myös hallitukseen.
Mielenkiintoinen käänne panimon hankinnassa, jonka lopputuloksia on vaikea ennustaa. Ei ole mitenkään poikkeuksellista, että merkittäviä sijoituksia tekevät tahot saavat vaikutusvaltaa ja osakkeita edullisemmilla ehdoilla yhtiöistä kuin muut sijoittajat. Samaa tapahtuu toisinaan myös pörssiyhtiöiden kohdalla. Näin tapahtui itse asiassa viime viikolla, kun pörssin sulkeuduttua Gofore keräsi 19 miljoonaa suunnatulla osakeannilla.
Olen aikaisemmin ruotinut omia motiivejani sijoittaa joukkorahoituskampanjoissa. Siinä totesin, ettei mielestäni ole ongelmallista, että sijoittajia kohdellaan eri tavoin, jos sijoittaja tuo pöytään merkittävää lisäarvoa yhtiöön. En tunne kyseistä suursijoittajaa, joten en osaa arvioida hänen yhtiöön tuomaa lisäarvoa. Pelkkä iso lompakko ei kuitenkaan mielestäni riitä lisäarvoksi, vaan hänen pitäisi tuoda osaamista, kontakteja tai muunlaista aineetonta pääomaa rahan lisäksi.
Eturistiriidan riski?
Arveluttavaksi Pyynikin järjestelyn tekee mielestäni se, että sijoittajan ja yhtiön välille muodostuu liikesuhde, joka voi vääristää sijoittajan motiiveja ja estää häntä ajamasta yhtiön etua. Puhutaan eturistiriidoista. Yhtiölle voi tulevaisuudessa esimerkiksi tulla edullisemmaksi hankkia jokin muu panimo ja lopettaa Haljalan panimon vuokraus, mutta tämä ei ole sijoittajan edun mukaista. Hän voi käyttää valtaansa hallituksessa ja osakkeenomistajana kuitenkin hämärtääkseen tai viivyttääkseen päätöstä, koska on hänen etunsa, että panimossa pysyy vuokralainen. Myös vuokran suuruudesta neuvottelu ei välttämättä yhtä neutraalisti kuin jos vuokrahinnoista neuvoteltaisiin täysin yhtiöstä ulkopuolisen panimon kanssa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti