Sijoita potentiaaliin, älä ideaan

Olen varmasti itsekin sortunut siihen, että kehun jonkun bisneksen ideaa. En kuitenkaan kannata ideaan sijoittamista. Idealla tässä tarkoitan ajatusta jonkin toteuttamiseksi. Ja ajatuksia erilaisten asioiden tekemiseksi on paljon, useimmilla ihmisillä on niitä.

Idean tukeminen on ihan ok

Jos haluat vain tukea hyvää ideaa, niin se on ihan ok. Siinä ei ole mitään väärää. Olen itsekin tukenut montaa hyvää ideaa. Ps. Minulla on paljon hyviä ideoita, jos sinulla on ylimääräistä rahaa.

Ennen kuin annat rahasi minulle tai kenellekään muulle, jolla on idea kannattaa pohtia potentiaalia.

Olen itse sijoittanut rahaa joukkorahoituskampanjoihin enemmän ideasta innostuneena kuin potentiaalia arvioineena. Olen kuitenkin oppinut toppuuttelemaan ideaan ihastumista ja pohtimaan enemmän potentiaalia idean ympärillä. 

Sijoittaessa arvioi potentiaalia

Potentiaalilla tarkoitan henkilön tai tiimin kykyä toteuttaa ja konkretisoida ideansa. Pääomaa etsivissä joukkorahoituskampanjoissa on usein kyse alkuvaiheen yrityksistä, joilla omasta mielestään on loistava idea. 

Liiketoimintaa voi olla ja se voi olla kannattavaakin. Ideaa on hyvin vaikea arvioida. Harva yrittäjä aloittaa huonolla idealla varustettuna, silti jokainen yrittäjä ei onnistu rakentamaan kannattavaa yritystä. 

Idean lisäksi kannattaa kiinnittää erityistä huomiota siihen, minkälainen kyky idea läpiviemiseen löytyy. Sinällään jo kyky markkinoida ja myydä ideaa sijoittajille, voi antaa lupaavia vihjeitä kyvystä myydä myös varsinaista tuotetta. Aina ei kuitenkaan näin ole. 

Kyky myydä loistavana sijoituksena mullistavat hilavitkuttimet, ei vielä tarkoita, että yritys kykenee myymään hilavitkuttimensa eteenpäin. Ehkä yritys, ei pysty täyttämään lupauksiaan laadun, hinnan ja mullistavuuden ollessa kohdallaan. Ehkä yrityksellä ei olekaan teknistä osaamista mullistavan hilavitkuttimen tekemiseen, vain vahva idea, miten sellaisen ehkä voisi tehdä.

Pidän positiivisena merkkinä potentiaalista sitä, että idean ympärille ja toteuttamiseen on jo kerätty tiimiä erilaisilla vahvuuksilla. 

Joukkorahoitusalan webinaareja

Jostain syystä olen törmännyt tällä viikolla joukkorahoitusalan tilaisuuksiin.

Alkuviikosta olin joukkorahoitusta kunnissa käsittelevässä seminaarissa. Erityisen mielenkiintoista oli kuulla kokemuksia ja ajatuksia hybridirahoituksesta, josta alustavat tulokset vaikuttivat positiivisilta. Tulevaisuudessa ehkä nähdään entistä enemmän joukkorahoituskampanjoita, joihin kunta sitoutuu tarjoamaan osan rahoituksesta. 

Sitten bongasin FundYou:n tilaisuuden, jossa keskusteltiin joukkorahoituksesta kulttuurialan työkaluna. Tilaisuus oli torstai-iltana eli jo takana. Kotimainen FundYou oli mielenkiintoinen uusi tuttavuus, heidän erikoisuutensa vastikkeelliseen joukkorahoitukseen tuo kohdennuksen yritysyleisöön. Yksityishenkilöiden sijaan he siis keskittyvät vahvasti markkinoimaan kampanjoita yrityksille, jolloin potentiaaliset kertavastikkeet ovat suurempia. 

Crowdfunded 2021 Summit huhtikuussa!

Vielä ehtii ilmoittautua englannin kieliseen Crowdfunded Summit webinaariin. Tilaisuus järjestetään etäyhteyksin 6.-8.4. ja osallistua voi ilmaiseksi. Ilmaislipun lisäksi voi hankkia 97 dollarin hintaisen VIP-paketin, jolla saa muun muassa sparrausworkshopin (ns. Testboom) omaan joukkorahoituskampanjaa varten sekä kaikkien sessioiden tallenteet. 

 

Joukkorahoitus ja kunnat

Joukkorahoitus ja hybridirahoitus on saanut tuulta alleen kunnissa, jotka etsivät uusia tapoja palvella paremmin kuntalaisia. Opiskelen Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen osaamiskokonaisuutta ja kevään ensimmäisessä kurssityössä tutustuin hybridirahoitukseen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä. 

Hybridirahoituksella tarkoitetaan rahoitusmallia, jossa osa rahoituksesta tulee kunnalta ja osa tulee kuntalaisilta. Erikseen on poissuljettu perinteinen omarahoitusosuus eli hankkeen hakija ei voi olla samalla rahoittaja, vaan rahoituksen täytyy tulla aidosti ulkopuolisilta. Kuntarahoitus on ollut prosenttiosuus (40-50%) hankkeen minimitavoitteesta.  

Hybridirahoituskampanjoita on toteutettu Mesenaatin ja kuntien yhteistyönä. Viime vuonna muun Tuusulassa, Tampereella, Jyväskylässä. Viime vuonna Oulu toteutti lisäksi Mesenaatin kanssa osallistuvan budjetoinnin kokeilun. Tuusulan, Tampereen ja Jyväskylän kampanjoissa kymmenen hanketta keräsi 35.144 euroa 396 mesenaatilta, joista osa on yksityishenkilöitä, osa yhteisöjä. Varoja hankittiin hankkeisiin yhteensä 54.554 euroa, kun lasketaan mukaan kuntarahoitus, ja kuntarahoituksen osuus oli noin 35%.

Uusi tapa jakaa avustuksia?

Hybridirahoitus on uudenlainen tapa jakaa avustuksia. Hybridirahoituksessa on mahdollisuus kerätä kuntalaisilta ideoita, suunnata panostuksia asukkaiden kannattamiin asioihin, osallistaa heitä kunnan kehittämiseen, tarjota vaikuttamisen ja tekemisen paikkoja edistämään lähiympäristöä mieleiseen suuntaan. Se kannustaa kuntalaisia omatoimisuuteen edellyttämällä idean markkinointia ja rahoituspohjan laajentamista. 

Hybridirahoitusta voi hakea niin yhteisöt kuin yksityishenkilöt. Mesenaatin kautta toteutetuissa kampanjat olivat vastikepohjaisia joukkorahoituskampanjoita. Vaikka mukana oli kunta ja Mesenaatti, vastuu rahoituksen keräämisestä ja kampanjan markkinoinnista oli hankkeen omistajalla, joten siinä mielessä kyse oli perinteisistä joukkorahoituskampanjoista.

Poikkeuksellia kampanjoista teki siis kunnan rahoitusosuus sekä kunnan viestinnällinen vetoapu. 

Suomen tuore rahankeräyslaki ja sen mukanaan tuoma pienkeräyslupa on mahdollisuus yksityishenkilöillekin kerätä vastikkeellisen rahoituksen lisäksi lahjoituksia, kunhan rahoituksen kohde on yleishyödyllinen. 

Kunta joukkorahoituksen hakijana

Tampere on joukkorahoituksen ja hybridirahoituksen pioneeri. Ensimmäisessä joukkorahoituskampanjassaan vuonna 2015 Tampereen kaupunki yhteistyössä Mediamuseo Rupriikin, Pelikonepeijoonien ja Tampereen yliopiston kanssa järjesti joukkorahoituskampanjan Suomen Pelimuseon rahoittamiseksi. 

Pelimuseon kampanjaa sivusin tekstissäni Finnasta. Tuolloin joukkorahoitusta koskevista hakutuloksista yli viidesosa liittyvät Suomen Pelimuseon joukkorahoituskampanjasta otettuihin kuviin.

Tampereen kaupungin museopalveluilla oli takana jo oma rahoitusosuus sekä esineistöä. Kampanjalla kerättiin lisärahoitusta sekä vahvistusta sille, että pelimuseolle on aito tilaus. Kampanja keräsi yli 85.000 euron rahoituksen ja 1120 eri rahoittajalta.

Kunta voi siis hyvin ja menestyksellä toimia joukkorahoituksen hakijana. Ylimääräisen rahoituksen ohella Tampere ja Pelimuseo on saanut runsaasti mediahuomiota ja museolla on yli tuhat sitoutunutta mesenaattia. 

Jos aihe kiinnostaa, niin huomenna 23.3.2021 on aiheesta Joukkorahoitus kuntien uutena osallistavana menetelmänä -seminaari. Seminaarissa on tutkijoiden puheenvuoroja sekä Tuusulan ja Tampereen kuntien sekä kampanjantekijöiden kokemuksia.

Päivitetty 26.3.2021: Lisätty seminaarin tallenne.

Mad Heidi päivitys: Sijoita ja Scott maksaa loput

Tammikuun tekstissäni Mad Heidin joukkorahoituskampanjasta kerroin, että sijoitus sitouttaa. Loistava esimerkki sitoutuneesta sijoittajasta on myös Mad Heidin rahoittajana ja fani Scott.

Hän on tehnyt tarjouksen, jolla viedä Mad Heidi elokuvan rahoitus maaliin, kun rahoitusta puuttuu vielä n. 300.000 CHF. Jos muut sijoittajat saavat kasaan toisen puolikkaan, hän mukaan rekrytoimansa kaverin kanssa laittaa peliin toisen puolikkaan. Euroissa kyse on vajaan 150.000 euron summasta.  

Asian edistämiseksi Scottin tarjous on välitetty Mad Heidin muille sijoittajille ja sitä hyödynnetään kampanjan mainonnassa. Koska Scott on innoissaan leffasta, hän teki kirjallisen tarjouksen lisäksi lyhyen Youtube-videon kannustaakseen sijoittajia. 

Täysillä mukana alusta lähtien

Kun hän kuuli elokuvasta, hän samantien lähti rahoittamaan projektia lunastaen itselleen paikan elokuvahistoriassa yhtenä elokuvan ruumiista. Vaikka kello olikin jo paljon, hänen oli pakko soittaa leffasta kaverilleen ja kohta Mad Heidissä oli toinenkin rahoittaja ja sitoutunut ruumis. 

Korona-aika on pitänyt Scottin sisätiloissa, mutta ne harvat kerrat, kun hän on lähtenyt ulos asunnostaan ovat liittyneet Mad Heidiin. Hän on ehtinyt hankkia runsaasti Mad Heidi-tavaraa (merchandise) muun muassa useita paitoja, julisteen sekä hatun, joilla voi myös osallistua leffan rahoitukseen ja mainostukseen. Videossa näet julisteen hänen takanaan sekä yhden t-paidoista hänen yllään.

Kun löydät joukkorahoituskampanjasi ympärille tällaisia sijoittajia, kampanjan toteutus helpottuu kummasti. Fanit, kuten minä ja Scott, alkavat tuottaa sisältöä ja viestintää. Olen entistä tyytyväisempi, että hyppäsin tähän kelkkaan. 

Tällä hetkellä sijoitussivun mukaan kampanjaan on tullut uusia sijoituksia jo yli 10.000 euron edestä. Vielä 140.000 ja rahoitus on varmistettu.

Elämysten ja tuotteiden yhdistäminen

Huomasin jo aikaisemmin, että vastikerahoituksen puolella tarjolla on sekä tuotteita että elämyksiä, kuten extra-rooleja, kuvauspaikkavierailuja. Mutta tajusin vasta nyt, että ne ovat toisiinsa linkitettyjä Heidi bondien avulla. 

Ostamalla Mad Heidi absinttia saa itselleen absintin lisäksi 75 Mad Heidi bondia. Bondeilla voi lunastaa lukuisia eri elämyksiä 20 bondilla saa kiitoksen nettisivuille, 165 bondilla taas pääsee leffaan avustajaksi, 500 bondilla saa oman naamansa elokuvaan ilman Sveitsiin matkustamista ja paljon muuta. Bondeja voi ostaa myös sellaisenaan, jos esimerkiksi tarvitsee absintti-ostosten jälkeen lisäbondeja.

Tämä on nerokas tapa tarjota innokkaille faneille lukuisia eri tapoja rahoittaa elokuvaa, entisestään sitouttaa heitä sekä laittaa heidät markkinoimaan. Esimerkiksi Scottin kaltainen fani on löytänyt itselleen lukuisia mielenkiintoisia tapoja käyttää rahaansa elokuvan edistämiseksi. Elokuva taas on tarjonnut hänelle pääsyn käsikirjoituskokouksiin, kuvauksiin ja sijoittajaseminaariin, elämyksiä ja tilanteita, joihin ei tavallinen ihminen ei normaalisti pääsisi.

Scott on käyttänyt elokuvaan paljon rahaa, mutta vierailun kuvauksissa voi kokea n. 300 eurolla, riippuen minkälaisella tuotteiden ja bondien yhdistelmällä sen hankkii. Suomesta Sveitsiin matkustaminen ei nykyisellään ole suositeltavaa, eikä tällä hetkellä ole varsinaisia kuvauksiakaan ennen kuin rahoitus varmistuu. 

Aikaisemmat tekstini Mad Heidistä:

Mad Heidi päivitys: Sijoitus sitouttaa 22.1.2021

2020 uudet joukkosijoitukset 31.12.2020

Sijoittaisinko Mad Heidiin? 21.12.2020

Onnistuneen joukkorahoituskampanjan edellytykset

Culture Creative Fund kehittämishankkeessa pohdittiin luovien alojen rahoitusta. Osana hanketta, tarkasteltiin myös joukkorahoitusta.

Seuraavalla videolla haastateltiin Mesenaatti.me - joukkorahoitusalustan Pauliina Seppälää. 

Videolla käydään läpi useita hyviä näkökulmia nimenomaan vastikkeellisten kampanjoiden näkökulmasta, koska Mesenaatti.me on erikoistunut vastikepohjaisiin joukkorahoituskampanjoihin.

Pauliina kertoo videolla yleispätevät edellytykset onnistuneelle joukkorahoituskampanjalle:

1. Kinnostava hyvä hanke, joka on selkeä on helposti selitettävissä

2. Mietittynä potentiaalinen rahoittajakunta sekä ideat heidän tavoittamiseen

Bonusta kampanjalle on jos on valmiiksi isot verkostot potentiaalisiin rahoittajiin

3. Suunnitelma rahoittajia kiinnostavista vastikkeista

4. Kampanjointi

Kaikkein tärkein edellytys onnistumiselle, on Pauliinan mukaan, aktiivinen kampanjointi. Rahoituksen hakijan pitää olla valmis markkinoimaan ja pyytää ihmisiä rahoittamaan sekä kertomaan eteenpäin kampanjasta. Kampanjasta pitää viestiä aktiivisesti. 

Yleisiä sudenkuoppia on olettaa, että kampanjan käynnistäminen riittää ja alusta tekee työn rahoituksen keräämiseksi. Toinen yleinen sudenkuoppa on jättää muistuttaminen häveliäisyyssyistä.

Sijoitin joukkorahoituskampanjaan - paljonko voin menettää?

Monesti puhutaan, miten sijoittaessa voi menettää kaiken. Lyhyt vastaus otsikkoon on 100% sijoitetusta summasta.

Jos ostat 500 eurolla osakkeita joukkorahoituskampanjan kautta, voit menettää kyseisen 500 euroa. Et sen enempää. 

Jos lainaat 500 euroa osana joukkolainaa voit menettää 500 euroa. Et sen enempää. 

Ja vielä rautalangasta vääntäen: et saa rahojasi takaisin. Jos yhtiö jonka osakkeita omistat menee konkurssiin tai lopettaa toimintansa, et joudu maksamaan mitään yhtiölle tai sen velkojille. Tappio on siis sijoittamasi summa, jota et saakaan takaisin.

Pörssiyhtiöissä logiikka on sama. Ainoana erona, että kun huomaat pörssiyhtiön olevan alamäessä, voit yleensä myydä osakkeesi pörssissä ja saada jonkin osuuden takaisin, jolloin tappiosi on jää alle sadan prosentin. 

Asia monimutkaistaa kuitenkin niin sanotut "uponneet kulut". Uponneet kulut ovat kuluja, joilla ei ole merkitystä tuleviin päätöksiin. Yksinkertainen asia, jonka kanssa voi herkästi mennä pieleen.

Lisärahoitustarve

Yhtiöt, jotka hakevat joukkorahoitusta, ovat usein toimintansa alkuvaiheessa tai kasvuvaiheessa. Se tarkoittaa, että ne todennäköisesti tarvitsevat joukkorahoituskampanjan jälkeenkin lisää rahoitusta. 

Joskus sijoituskohteet osaavat kertoa hyvin tarkkaan suunnitelmistaan ja tulevista rahoituskierroksista. Tämä pätee varsinkin lääkkeitä kehittäviin yrityksiin. Jotta visioitu lääke voidaan tuodaan markkinoille täytyy toteuttaa tietyt kokeet, tietyssä järjestyksessä ja niille on mahdollista laittaa suhteellisen tarkka hintalappu. Jos ensimmäiset pienimuotoiset kokeet ovat positiivisia, tehdään isompia ja laajempia kokeita ja niin edelleen, kunnes voidaan alkaa tehdä bisnestä lääkkeellä.

Mutta yllätyksiä voi aina tulla tielle, kuten esimerkiksi koronan kanssa kävi. Kokeita joudutaan keskeyttämään tai siirtämään, joudutaan tekemään mukautuksia, jotka aiheuttavat lisäkustannuksia tai todetaan, että saadut tulokset mukautuksien takia eivät olekaan luotettavia tms. 

Kun yrityksen kassan pohja alkaa näkyä tai suunnitelmien toteutus vaatii lisärahaa on helppo lähestyä sijoittajia. Kyse voi olla positiivisesta haasteesta, kuten siitä, että tuotetta menisi kaupaksi enemmän kuin pystytään tuottamaan ja tuotannon kasvattamiseen tarvitaan lisää rahaa.

Uponneet kulut - Sunk cost fallacy

Ja tässä vaiheessa on sijoittajan täytyy olla hereillä. Sillä paljonko olet sijoittanut ei ole merkitystä, kun arvioit onko kyseessä hyvä sijoitus vai ei.    

Jos et sijoita, voi käydä niin, että menetät koko tekemäsi sijoituksen. Totta. 

Vaikka sijoitit aikaisemmin, nyt on kyseessä uusi sijoitus, jota on arvioitava nykytiedon valossa. Totta. 

Ja tässä jotkut menevät metsään. Luonnollisesti sijoittamallasi rahalla on merkitystä. Mutta kun arvioit uutta rahoituskierrosta, aikaisemmat sijoituksesi ovat uponneita kuluja. 

Jos sijoitit ensimmäisellä kierroksella 500 euroa, etkä sijoita yhtään enempää, voit menettää 500 euroa. Mutta jos osallistut toiseen rahoituskierrokseen ja sijoitat toiset 500 euroa, voitkin nyt menettää 1000 euroa.

Huom. Seuraavissa skenaarioissa luvut ovat esimerkkejä. 

Skenaario 1.A. Yhtiö menee konkurssiin. 

Et sijoita lisää. Menetät 500 euroa.

Skenaario 1.B. Yhtiö menee konkurssiin. 

Sijoitat lisää. Menetät 1000 euroa.

Skenaario 2.A. Yhtiö menestyy huonosti. 

Et sijoita lisää. Saat takaisin 50 euroa ja menetät 450 euroa.

Skenaario 2.B. Yhtiö menestyy huonosti. 

Sijoitat lisää. Saat takaisin 100 euroa ja menetät 900 euroa.

Skenaario 3.A. Yhtiö menestyy. 

Et sijoita lisää. Saat takaisin 1000 euroa, josta voittoa 500 euroa.

Skenaario 3.B. Yhtiö menestyy. 

Sijoitat lisää. Saat takaisin 2000 euroa, josta voittoa 1000 euroa.   

Suurempien voittojen mahdollisuus

Voi olla hyvä idea sijoittaa sijoittaa, jos kokonaisuutta arvioiden sinulla on varaa hävitä sijoituksesi ja näet sijoituksessa enemmän potentiaalia kuin uhkia. Toisella kierroksella osallistumiseen on ehdottomasti paljon hyviäkin syitä. Sijoituksen ehdot voivat muuttua ja yritys on todennäköisesti ensimmäiseen kierrokseen verrattuna uudessa asemassa.  

Joukkorahoituksen uranuurtaja: Alastalon salissa?

Varoitus! Seuraava teksti sisältää juonipaljastuksia Volter Kilven Alastalon Salissa romaanista.

Alastalon salissa on suomalaisen kirjallisuuden klassikko. Romaani on järkälemäinen teos, joka käsittää melkein tuhat sivua, mutta varsinainen tarina tapahtuu yhden päivän aikana ja käytännössä kokonaan yhdessä paikassa, Alastalon salissa. Nimi siis kuvaa hyvin sisältöä.

Kirja käsittää myös noin sata sivua piippujen valintaa ja kohtauksesta on kirjoitettu opinnäytetöitäkin. Onpa kohtausta kehuttu yhdeksi kirjan huippuhetkistä. Ja se on niin täynnä laatusisältöä, että kirjailija Volter Kilpi kuvasi yhtä kappalettaan luvuksi ", jonka mukavasti voi jättää lukemattakin, koska siinä ei tapahdu enempää kuin muissakaan". 

Mutta mitä tekemistä kirjalla on joukkorahoituksen kanssa?

Kirja on joukkorahoitusblogissa, koska se on joukkorahoituksen uranuurtaja ajalta ennen sosiaalista mediaa ja jopa ennen internettiä. 

Rahoitusta hakee Herman Mattsson Alastalo, Alastalon isäntä. Hän on päättänyt toteuttaa yhden päivän mittaisen joukkorahoituskampanjan. Kampanjan kohteena on kauppalaiva, parkki, jolle etsitään rahoitusta. 

Alastalo on valmis laittamaan omaakin rahaa likoon, mutta ei yksin pysty rahoittamaan koko laivaa. Siksi hän on kutsunut kylänmiehet koolle ja kuulemaan suunnitelmansa, myynti-pitchinsä.  

Kyseessä on pääomapohjainen kampanja, jossa jaetaan osuuksia laivasta. Osa määrää paljonko kukakin on valmis sijoittamaan ja paljonko sitten saa vastaavasti tuotoista. 

Ennen kuin Alastalo esittelee ideansa parkista juodaan kahvit ja ruokitaan vielä mielikuvitustakin hauskoilla menestystarinoilla. Samalla viritetään tunnelmaa myötämieliseksi laivabisnekseen sekä kerrotaan, että kokoontuneella porukalla on entuudestaan kokemusta maahantuonnista ja tullaamisesta. Hyödynnetään siis tarinallistamista faktojen tueksi.

Kampanja käynnistyy toden teolla

Härkäniemen saatua kerrottua tarinansa poikkeuksellisen menestyksekkäästä laivasta, Albatrossista, joka palasi matkoiltaan erittäin huonossa kunnossa, mutta ruuma täynnä kultaa ja kahvia, alkaa Alastalo viimein tarkemmin esitellä suunnitelmaansa.

Piirustukset parkkia varten Alastalo on tehnyt itse. Alastalon kilpailija ja kokenut laivuri Pukkilakaan ei yrityksestä huolimatta löydä vikaa piirustuksista. Ensimmäiset merkinnät tehdään.

Epäluuloinen Pukkila ei kuitenkaan ole tyytyväinen ja draamalta ei selvitä. Jännitys syntyy siitä, tuleeko koko laiva merkittyä vai häviääkö kiinnostunut yleisö draamasta hämmentyneenä. Hyvin käynnistynyt kampanja uhkaa jämähtää paikoilleen.

Rommitotin avulla seuramies Härkäniemi onnistuu purkamaan tilanteen ja kääntämään yleisön mielipiteen takaisin positiiviseksi. Alastalo taas keskittyy viesteissään liehittelemään nimenomaan Pukkilaa ja saakin käännettyä tämän pään.

Parkki on rahoitettu

Kampanja on tarkkaan rajattu. Parkin rahoitusta on alunperin jaettu 32 osaan ja pienimmillään voi siis merkitä itselleen 1/32 osan laivasta. Tämän päivän pääomapohjaiset kampanjoissa on mahdollista merkitä hyvinkin pieniä osia, suomalaisissa kampanjoissa pienimmät mahdolliset sijoitukset ovat yleensä joitain satoja euroja. 

Loppumetreillä ja kampanjan onnistumiseksi kuitenkin strategiaa muutetaan ja onkin mahdollista merkitä itselleen 1/64. Yleisöstä löytyy useampia, jotka ovat valmiit tällä vähän pienemmällä osuudella lähtemään mukaan. 

Pitääkö Alastalon salissa lukea, jos haluaa ymmärtää joukkorahoitusta?

Ei todellakaan tarvitse! Kirjasta voi toki oppia joukkorahoituksesta, mutta kirjaa ei kannata lukea aiheen ymmärtämiseksi. Olen lukenut kirjan lukiossa. Laivaukseen liittyvä liiketoiminta oli osasyy, miksi pidin kirjasta, mutta en silloin nähnyt yhteyttä joukkorahoitukseen.

Kirjan keskiössä on ihmissuhteet ja laivanvarustus on käytännössä vain miljöö, jossa ihmissuhteita pohditaan.  Taideteoksena, mestarillisena kirjana ja herkullisena tarinana voin sitä lämpimästi suositella.

Käytin muistinvirkistämiseksi Kuivamustekalan blogitekstiä kirjasta. Tekstissä hän käy läpi juonen tiivistetyssä muodossa. Koko kirja on myös kuunneltavissa äänikirjana Yle Areenassa. 

Oletko lukenut Alastalon salissa? Mitä mieltä olet analyysistäni, olenko ihan pihalla? Voitko vinkata minulle muita fiktiivisiä kirjoja, joissa käsitellään joukkorahoitusta?