torstai 31. joulukuuta 2020

2020 uudet joukkosijoitukset

Tänä vuonna tein kaksi uutta sijoitusta joukkorahoituskampanjoiden kautta.

1. Mad Heidi


Mad Heidi -elokuvaan, josta kerroin aikaisemmin tässä blogissa. Pohdiskeluni johti lopulta sijoituspäätökseen.

Päädyin sijoittamaan Mad Heidiin, koska halusin nähdä sisältä käsin, miten elokuva-alan bisnes toimii. Ja elokuvan visio sopi hyvin yhteen elokuvamakuni kanssa.  

2. Rekki

Lisäksi hankin Omnichannel Retail Services Oy:n osakkeita. Kyseinen yhtiö tunnetaan paremmin aputoiminimellä Rekki. Rekki on verkkopalvelu suosittujen brändien ostajille ja myyjille, jonka pyrkimys on pidentää vaatteiden elinkaarta.

Painavin syy sijoittaa Rekkiin oli sitoutua seuraamaan tarkemmin vaatebisnestä ja kiertotalouden mahdollisuuksia vaate-alalla. Samalla salkussa vahvistui vaate- ja tekstiilialan sijoitukset. 

maanantai 28. joulukuuta 2020

Valmiille alustalle vai omaa rakentamaan?

Kun pyörii paljon joukkorahoitusta käsittelevissä keskusteluissa, niin aina välillä törmää henkilöihin, jotka haluavat pyörittää joukkorahoituskampanjan omalla sivullaan jonkin valmiin alustapalvelun sijaan.

Tärkeimmät syyt:

Raha

Data

Kun syynä on raha, niin tarkoitus on välttää alustapalvelun kulut. Joukkorahoituspalveluiden bisnes perustuu siihen, että palvelut ottavat osuuden joko rahoittajilta, kampanjoijilta tai molemmilta. Lopputulos on sama. Osuus rahoista, jotka olisivat voineet tulla suoraan kampanjoijan taskuun, meneekin alustan tarjoajalle.  

Data taas on monimutkaisempi ja tämän syyn esittäjillä on useimmiten runsaasti teknistä ymmärrystä markkinoinnista ja nimenomaan erilaisista seurantatyökaluista. Se minkälaista tietoa kävijöistä alustapalvelu haluaa tai edes pystyy jakamaan kampanjoijille vaihtelee runsaasti. Omalla sivulla on mahdollista tutkia kävijöitä paljon monipuolisemmin.

Molemmat ovat järjellisiä perusteluita. Rahan takiahan kampanjoita tehdään ja datan on sanottu olevan uusi kulta. On olemassa onnistuneita kampanjoita, jotka on toteutettu kampanjoijan omalla sivulla ja omilla työkaluilla.

Muutamia pohdittavia asioita

1. Kauanko oman joukkorahoituspalvelun rakentaminen kestää?

Miten ja minne aiot rakentaa sivun palvelemaan kampanjaasi ja osallistujia? Onko sinulla jo valmis sivu, ehkä verkkokauppakin, vai perustaisitko uuden sivun? Mitä uusia palikoita tarvitset kerätäksesi rahaa ja kommunikoidaksesi osallistujien kanssa? Kauanko uusien ominaisuuksien pystyttämiseen menee aikaa? Tarvitsetko ominaisuuksia tai palveluita, joista kuitenkin tulee kuluja?

Joukkorahoituskampanjaa varten ei tarvita ihmeitä. Arvioi kuitenkin työaika, joka vaaditaan, ja paljonko työajan arvo olisi. Arvioi lisäksi mahdollisten palvelujen kustannukset.

Esimerkki.

Työaikaa kuluu 8h, ja työtunnin arvo on 30 e/h. Tässä vaiheessa kampanjan kulut ovat 240 euroa, ei siis mikään suuri summa. 

Oletetaan, että on olemassa jo hyvin rakennetut ja monipuoliset sivut, joista löytyy tarpeelliset ominaisuudet kampanjan toteuttamiseen. Lisäpalvelut 0 euroa.

Jos kampanjalla kerätään 3000 euroa, niin työaika veisi 8% tuotoista. Jos alustapalvelun kulut ovat 5%, niin rahan takia ei alustaa kannata hyljeksiä. 

Jos kampanjalla kerätään 24000 euroa, niin työaika veisikin enää 1% tuloista, jolloin alustapalvelu tulisi kalliimmaksi

2. Algoritmi on alustan puolella

Alustapalvelu on toiminut joukkorahoituksen kanssa jo pitkään. Se tavoittaa ihmisiä eri sosiaalisissa medioissa, joita joukkorahoituskampanjat kiinnostavat. On hyvin todennäköistä, että joukkorahoituskampanjasi sivu alustalla on helpommin löydettävissä kuin omalla sivullasi. 

Jos tieto kampanjastasi tavoittaa ihmisiä irl eli oikeassa elämässä, he todennäköisesti käyttävät hakukoneita kampanjasi löytämiseen. Onko hakukone tällöin sivusi vai alustapalvelun puolella?

Entä markkinoiko alustapalvelu kampanjaasi? Tavoittaako heidän kanavansa potentiaalisia rahoittajia paremmin kuin omat sisältösi. Huomioi myös se oletko tottunut pyytämään yleisöltäsi rahaa, koska alustapalvelun yleisö on tottunut siihen, että heiltä halutaan rahaa. 

3. Minkälaisen yleisön tavoitat?

Alusta ei välttämättä tarjoa isoa apua markkinoinnin suhteen. Pääsääntöisesti he tarjoavat työkalut ja sinun on käytävä hommiin. Joudut siis markkinoimaan itse ja paljon. 

Tässä vaiheessa onkin hyvä palata edelliseen pointtiin. Ovatko algoritmit alustan vai sinun puolellasi?

Jos tavoitat jo valmiiksi suuren yleisön, niin riskit ja luottamusongelmat eivät vaikuta kampanjaan samalla tavalla. Mieti kuitenkin minkälaisen yleisön tavoitat ja oletko tarjoamassa kampanjallasi vanhaa tuttua vai jotain täysin uutta? 

Alustapalvelussa mukana olo voi lisätä luotettavuutta, jos olet tekemässä jotain täysin uutta. Alustalta kampanjasi voi bongata muuten tuntematon ihminen, jota joukkorahoitukset kiinnostavat.

Muutamaa poikkeusta lukuunottamatta olen löytänyt jokaisen kampanjan, johon olen osallistunut, alustapalveluiden kautta. Poikkeukset taas ovat olleet jo valmiiksi suuren yleisön omaavia toimijoita tai kampanjat ovat näkyneet perinteisessä mediassa. 

4. Onko datasta aidosti apua?

Jotta kävijädatalla olisi arvoa, tarvitaan paitsi kävijöitä, testausta ja analyysia. Hyvän joukkorahoituskampanjan kesto on tiivis, muutamista viikoista muutamaan kuukauteen. Paljonko aikaa voit käyttää kävijädatan tutkimiseen ja kampanjan muokkaamiseen kyseisen datan pohjalta?  

Voisiko dataa saada jotain muuta kautta? 

Kampanjasivusi ei toimi tyhjiössä, yleisö löytää sen luokse monia reittejä pitkin. Vaikka et saisikaan täydellistä dataa kävijöistä alustapalvelulta voit saada monipuolista tietoa esimerkiksi sosiaalisen median kanavista ja sitä kautta analysoida, mitkä asiat saavat ihmiset pysähtymään sisältöjesi äärelle ja siirtymään kampanjan sivulle.  

Jos kampanjasivusi menee kampanjan aikana useamman kerran uusiksi, jos vastikkeet muuttuvat tai katoavat, se ei välttämättä herätä luottamusta. Jatkuva kampanjasivun muokkaus myös vie aikaa, kampanjasivun markkinoinnilta. 


maanantai 21. joulukuuta 2020

Sijoittaisinko Mad Heidiin?

Huom. Jutun yhteyteen linkitetty videoklippi, varsinainen elokuva ja sen markkinointimateriaali sisältää runsaasti väkivaltaa. Videot ovat Youtubesta ja niissä on ikärajoitus hyvästä syystä. 


Olen pohtimassa sijoitusta Mad Heidi -elokuvaan. Olen jo aika varma siitä, että teen sijoituksen, epävarma olen vielä sijoituksen suuruudesta.

Kerroin aikaisemmassa tekstissäni markkinointikampanjan tärkeydestä ja halusin kirjoittaa pienen analyysin Mad Heidin joukkorahoituskampanjoinnista. 

Perustiedot

Projektin tarkoitus on tuottaa ja levittää Mad Heidi -elokuva keräten rahoitus hybridikampanjalla. He hakevat rahoitusta vastikkeita sekä sijoituksia vastaan. Mad Heidi mainostaa olevansa ensimmäisen swissploitaatio elokuva. Leffa yhdistää Sveitsin ikonisen Heidi-hahmon ja verisen kamppailun vapauden puolesta totalitarismia ja rasismia vastaan.

Tavoitteena on kerätä sijoituksia vähintään miljoona ja korkeintaan kaksi miljoonaa Sveitsin frangia vuoden 2020 loppuun mennessä. Aloin seurata projektia kaksi kuukautta sitten, kun kuulin siitä Iron Skyn Youtube-kanavalla. 

Ymmärtääkseni elokuvan pohjatyö ja teaser traileri on tuotettu aikaisemmin toteutetulla vastikepohjaisella joukkorahoituskampanjalla. Voidaan ajatella, että vastikepohjainen joukkorahoituskampanja on jatkuvana käynnissä, koska tuotteita voi yhä ostaa verkkokaupan kautta. 

Katso elokuvan teaser traileri Youtubessa! Huom. Sisältää väkivaltaa.

Sähköpostilista ja 27 automatisoitua sähköpostia

Tilasin digitaalisen sijoittajaesitteen saman tien, kun löysin elokuvan joukkorahoituskampanjan. Esitettä ei voi ladata suoraan vaan se pitää tilata sähköpostiin. Tämä on hyvä tapa kerätä kiinnostuneilta yhteystiedot, vaikka pieni prosentti voikin sen kokea epämiellyttäväksi. 

Seuraavina päivinä sain tarjouksen liittyä sähköpostilistalle, sitten minulle lähetettiin tiimin yhteystiedot kysymyksien esittämistä varten ja kolmantena muistuttiin sijoitusmahdollisuudesta ja sijoittajaesitteestä.

Saaduista viesteistä olen avannut 22/27 eli viestit ovat uponneet hyvin tässä päässä, vaikka en ole vielä rahojani laittanut likoon. Suoria yhteydenottoja tuli alkuun rauhallisemmin, nyt joulukuussa ovat alkaneet kiriä ja päivittäin olen saanut sähköpostia kampanjasta.

Monikanavaisuus 

Sijoittajat eivät sijoita tuotantoyhtiön osakkeisiin, vaan tuotto-osuuksiin, jotka kerryttävät omistajalle tuottoa julkaisusta seuraavat seitsemän vuotta. Tutustu sijoitukseen kampanjan sivuilla. Ostamalla useampia tuotto-osuuksia on mahdollista saada erilaisia ylimääräisiä palkkioita.  

Jos lukeminen ei ole sinun juttusi, niin sivulta löytyy myös peli, jota pelaamalla elokuva, joukkorahoituskampanjan idea sekä sijoitus selitetään yksinkertaisella ja viihdyttävällä tavalla. 

Jos pelikään ei ole juttusi, niin heillä on Youtubessa useita videoita aiheesta. 

Sijoituskampanja käynnistettiin tiedotustilaisuudella Zurichin elokuvafestivaalien yhteydessä, jossa oli yleisöä paikalla ja tilaisuus striimattiin.

Kampanjan tietojen täydentäminen

Olin yhteydessä sijoittajille tarjottuun sähköpostiin ja tiedustelin tarkemmin sijoituksen tuottopuolesta. Heillä on mielenkiintoinen ja kunnianhimoinen suunnitelma pääosin digitaaliseen levitykseen sekä tuotonjakoon, joka näinä aikoina ei ole ollenkaan hölmömpi ajatus. 

Elokuvien bisnespuoli varsinkaan digitaalisen jakelun osalta ei ole mitenkään tuttua, vaikka harrastan elokuvien katselua ja elokuvafestareita, joten esitin tähän liittyen joukon kysymyksiä ja pohdintojani. 

Osittain vastauksena kysymyksiini he julkaisivat suuntaa antavan laskurin, jolla voi arvioida potentiaalisia tappioita ja tuottoja. Plussaa laskuri saa siitä, että se laskee ja näyttää myös tappiot. Olen törmännyt toisenlaisiinkin laskureihin.

Laskurissa on arvioitu, että suoraan myyty katselukerta on noin neljä kertaa arvokkaampi kuin katselut muilla alustoilla. 

Runsaan 40 minuutin videolla idean isä Johannes Hartmann ja tuottaja Tero Kaukomaa keskustelevat elokuva-alasta, Iron Skystä, piratimista ja jakelusuunnitelmista.

Olenko tekemässä sijoitusta vai hyväntekeväisyyttä?

Olen yhä vaiheessa pohdintani kanssa. Elokuva herättää varmasti kansainvälistä mielenkiintoa, mutta sen vahva markkina tulee olemaan Sveitsi ja ehkä osittain saksankielinen Eurooppa. Laskurin lisäksi tiimi on tehnyt kolme skenaariota menestyksestä. Oli hauska huomata, että alustavat arvio erityisesti katsojakunnasta tuntuu noudattelevan heidän arvioita.

Matalan arviona mukaan leffa saisi vain 150.000 katsojaa, joista puolet tulisi Sveitsistä ja puolet muualta. Arviossa katsojista 80% katsoo sen leffan omalta alustalta ja 20% muilla alustoilla. Tällöin sijoittajan tappio olisi hiukan yli 50%. Vaikka katsojamäärä tuplaantuu, tuotanto olisi edelleen tappiollinen. Pidän 150.000 ja jopa 300.000 ihan mahdollisina määrinä, sillä tätä kirjoittaessa leffan japanilainen traileri on saanut yli 40.000 katselukertaa.

Tässä vaiheessa on hyvin vaikea arvioida potentiaalisia katsojamääriä. Seitsemän vuotta on myös pitkä aika kerryttää tuottoja ja elokuva ehtii saada useammankin kerran uuden elämän uusilla alustoilla.

Facebookin sijoituskerhossa oli keskustelua siitä, ovatko joukkorahoituskampanjat sijoituksia, huijauksia vai hyväntekeväisyyttä. Jatkan vielä jaakobinpainia sen suhteen näenkö tässä ensisijaisesti sijoituksen vai siistin projektin, jossa haluan olla mukana. 


Toim. huom. Päädyin sijoittamaan Mad Heidi -elokuvaan 29.12.2020. Olen kirjoittanut lisää Mad Heidin joukkorahoituskampanjasta näissä teksteissä: 

Jatkuva rahoituskierros - Mad Heidi 3.5.2021

Mad Heidi saavutti minimitavoitteensa 1.4.2021

Mad Heidi päivitys: Sijoita ja Scott maksaa loput 16.3.2021

Mad Heidi päivitys: Sijoitus sitouttaa 22.1.2021

2020 uudet joukkosijoitukset 31.12.2020

Sijoittaisinko Mad Heidiin? 21.12.2020


Miten joukkorahoituskampanja epäonnistuu?


Olen nähnyt monta epäonnistunutta joukkorahoituskampanjaa. Epäonnistuneella joukkorahoituskampanjalla tarkoitan kampanjaa, joka ei onnistu keräämään alinta tavoitesummansa. Tuhansia kampanjoita nähneenä tiedän, että moni kampanja epäonnistuu tavoittamaan haluamansa rahoituksen. 

huonosti muotoiltu tai keskeneräinen kampanja, jota ei markkinoida
hyvin muotoiltu kampanja, jota ei markkinoida 
huonosti muotoiltu kampanja, jota markkinoidaan 
hyvin muotoiltu kampanja, jota markkinoidaan

Epäonnistumisen todennäköisyys on suurin listan yläpäässä ja onnistumisen todennäköisyys suurin alapäässä. Hyväkään kampanja ei kerää rahoitusta, jos kukaan ei kuule siitä.

On vaikea tietää, mikä kenestäkin tuntuu selkeältä ja hyvin muotoillulta. Joukkorahoitusalustat ohjaavat antamaan potentiaalisille rahoittajille tietyt minimitiedot. Markkinoimalla kampanjan tekijä/tekijät pääsevät myös vuorovaikutukseen potentiaalisten rahoittajien kanssa ja voivat muokata tai selkeyttää kampanjan tietoja palautteen perusteella. 

Epäonnistumisen ei tarvitse olla loppu

Hyvin muotoillut ja markkinoidut kampanjat eivät saa aina rahoitusta. 

Jos alinta tavoitesummaa ei tavoitettu, ei projektiakaan voi toteuttaa. Useimmilla alustat kuitenkin toimivat sillä periaatteella, että mikäli kampanjan minimitavoitetta ei saavuteta, niin rahat palautetaan osallistujille. 

Jotkin alustat mahdollistavat joustavan rahoituksen, jolloin kerätyt rahat saa pitää, vaikka tavoite ei toteutuisikaan. Kampanjan toteuttajan kannattaa olla hyvin itsekriittinen, eikä sortua ahneuteen. Jos olet laskenut, että projektia ei kannata toteuttaa ellet saa 10.000 euroa kasaan, niin älä lähde toteuttamaan sitä 5.000 eurolla. Muista että olet vastuussa ihmisille, joiden rahat otat vastaan olipa kyse sitten vastikkeista, lainoista, sijoituksista tai lahjoituksista. 

Tottakai projektille voi etsiä muuta rahoitusta ja toteutussuunnitelmia voi muuttaa ja karsia. Projekti voi olla alusta lähtien sellainen, joka aiotaan toteuttaa tavalla tai toisella ja nyt on aika siirtyä toiseen suunnitelmaan.

Joskus osallistujat pitävät tai puhuvat epäonnistuneesta kampanjasta silloinkin, kun kyse on epäonnistuneesta projektista. Eli kampanja keräsi tavoitellun rahoituksen tai ylikin, mutta kerääjä ei onnistunut toteuttamaan suunnittelemaansa projektia. Syitä projektin epäonnistumiselle voi olla monia ja epäonnistuminen luonnollisesti harmittaa osallistujia. Rahoituksen kerääminen kampanjalla kuitenkin onnistui. 

Kampanjalla voi olla muitakin tavoitteita kuin pelkkä rahoituksen kerääminen, esimerkiksi tuotteen ja tekijän markkinointi, joka on kiinteä ja luonnollinen osa kampanjaa. Yksi hyödyllinen tavoite voi olla yhteisön kerääminen projektin tai kampanjoijan ympärille. 

Tärkein asia joukkorahoituskampanjassa on rahan kerääminen

Rahan keräämiseksi täytyy tehdä asioita. Erityisesti täytyy tehdä asioita, jotka tuovat rahaa. 

Hyvä suunnitelma on arvokas, tällöin kampanjan aikana ei tarvitse hätiköidä tai hutiloida. Ja hyvä suunnitelma tarkoittaa, että työtä pitää tehdä jo ennen kampanjan alkua.

Hyvällä joukkorahoituskampanjalla suunnitelmia pitäisi olla oikeastaan kaksi: Projektin suunnitelma ja kampanjan markkinointisuunnitelma.

Projektin suunnitelma?

Projektin suunnitelma on valmiiksi mietitty tapa kertoa projektista kiinnostuneille. Suunnitelma tekijän päässä on ok, parempi suunnitelma on jollain tavalla dokumentoitu. 

Projektin suunnitelma voi sisältää vastaukset muun muassa seuraaviin kysymyksiin:
Mitä tarkalleen ottaen on suunnitteilla?
Miksi kyseinen projekti on kampanjoijalle tärkeä?
Mikä tekee siitä uuden? 
Paljonko rahaa tarvitaan projektin toteuttamiseen?
Mitä rahoilla aiotaan tehdä?
Keitä projektin takana on? 
Miksi he ovat mukana hankkeessa? 

Kampanjan markkinointisuunnitelma?

Kampanjan markkinointisuunnitelma taas kertoo kampanjan tekijälle tai tiimille, miten projektin suunnitelmasta kerrotaan pitkin kampanjaa. Minimissään se sisältää kampanjan aikataulun ja valmiiksi laadittuja ideoita sisällöiksi, jotka kytkeytyvät kiinteästi projektin suunnitelmaan. 

Kampanja toimii paljon paremmin, jos siihen liittyvää sisältöä tuotetaan pitkin kampanjan kulkua, koska se antaa uusille kiinnostuneille ja osallistujille syyn palata takaisin kampanjan pariin. 

Rahoittajalla, joka tutustui kampanjaan kunnolla, on syy palata mikäli kampanja tuottaa uutta tietoa.  Hänellä ei ole erityistä syytä palata, jos kampanjan aikana tehdään vain nostoja tutusta sisällöstä. 

Rahoittaja, joka on jo sitoutunut projektiin on todennäköisempi osallistumaan somesisältöihin, palaamaan kampanjasivulle ja kertomaan projektista eteenpäin kuin henkilö, joka kuulee kampanjasta ensimmäistä kertaa. Digitaaliset markkinointikanavat, kuten Facebook, Youtube ja Twitter taas palkitsevat kampanjaa lisänäkyvyydellä, kun se todistetusti saa ihmiset palaamaan ja osallistumaan.   

Kriittisiä tietoja ei kannata piilotella sen takia, että niitä voi myöhemmin täydentää tai paljastaa. Sen sijaan on hyvä suunnitella valmiiksi, millaista ei-kriittistä, mutta potentiaalisesti sisältöä pystyy tuottamaan kampanjan aikana. 

Kampanjan ajaksi on erittäin tärkeä varata kunnolla aikaa markkinointiin ja sisällöntuotantoon. Jos kampanja herättää kiinnostusta se todennäköisesti herättää myös kysymyksiä. Kiinnostuneiden ja rahoittajaksi lähtevien kanssa on tärkeä olla vuorovaikutuksessa kampanjan aikana. 

Kysymyksiin vastaaminen vie aikaa ja vastaamatta jättäminen todennäköisesti muuttaa kiinnostuneen osallistujan pettyneeksi. Kysymyksistä ja vastauksista saa myös arvokasta lisäsisältöä kampanjan markkinointiin. Kysymys joka pohdituttaa yhtä todennäköisesti mietityttää toistakin. 

Hyvistä suunnitelmista huolimatta kampanjat eivät aina onnistu. Jos suunnittelet joukkorahoituskampanjaa, toivottavasti näistä ajatuksista on apua. Onnea ja menestystä!


maanantai 14. joulukuuta 2020

Miksi sijoitan joukkorahoituskampanjoihin?

Laaja selvitys vahvistaa, että joukkorahoitus on kätevätapa hävittää rahansa: Sijoittajille annetut kasvu- ja tulosennusteet jäävätunelmien tasolle”. Näin kertoo Kauppalehti 9.12.2020 otsikossaan.

En ole Kauppalehden tilaaja, joten en päässyt lukemaan koko juttua. Uskon kuitenkin tuohon selvitykseen otsikkoon, mutta kuljen silti vastavirtaan. Omasta salkusta löytyy toistakymmentä sijoitusta joukkorahoituskampanjoiden kautta. Kahta poikkeusta lukuunottamatta en ollut kuullutkaan firmoista ennen kampanjaa, eli kuulun tukevasti Fools-kategoriaan.

Salkusta on ehtinyt poistua yksi selvä onnistuminen, siellä on yksi vakiintunut kohtalainen onnistuminen ja yksi selvä epäonnistuminen, jonka liiketoiminta saatiin myytyä velkojen kattamiseksi. HUOM. En usko, että ajan kuluessa suhde pysyy näin hyvänä. Odotan, että epäonnistumisten osuus tulee kasvamaan.

Yksi on alkanut kovasti näyttää epäonnistumiselta, muiden suhteen tulevaisuus on epävarma. Olen lähtenyt kaikkiin sijoituksiin sillä asenteella, että suuren onnistumisen mahdollisuus on pieni, keskinkertaisen onnistumisen mahdollisuus kohtalainen ja sijoituksen epäonnistumisen todennäköisyys on suuri.

Miksi sitten olen sijoittanut? Koska olen arvioinut että muutama suuri onnistuminen ja jokunen keskinkertainen kattaa epäonnistumisista tulevat tappiot. Vaikka poimin yhtiöt salkkuun, arvioin kuitenkin salkkua, en yksittäistä yhtiötä. Lisään uusia yhtiöitä, kun mielenkiintoisia tulee vastaan.

Firmojen kasvuennusteisiin ja myyntisuunnitelmiin suhtaudun lähinnä suuntaa-antavina. Ne kertovat ennen kaikkea kiinnostavia asioita yhtiön johdosta.

Suhtaudun kriittisimmin yhtiön tuotteeseen/liikeideaan sekä valuaatioon.

Tuotteen/liikeidean suhteen teen amatöörimäisen markkina-analyysin sen potentiaalista. Jos tuote ei tunnu olevan kohdillaan, en sijoita ollenkaan.

Valuaation suhteen pohdin, minkälainen on yhtiön kyky kasvattaa arvoaan. Valuaatiothan ovat järjestään ylihintaisia suhteessa yhtiön sen hetkiseen liikevaihtoon, mutta valuaatio voi olla ylihintainen myös suhteessa yhtiön potentiaaliin ylipäänsä.

Jos tuotteen ja valuaation potentiaali tuntuu natsaavan, niin tongin vähän lisää ja saatan tehdä sijoituksen.

Miksi valuaatio saa sitten mielestäni olla reilusti ylihintainen?

Start-up tai kasvuvaiheen yhtiöissä riskit ovat suuret. Tässä vaiheessa isot pääomasijoittajat tuovat rahojensa lisäksi myös ammattitaitoa, osaamista, mahdollisesti verkostoja ja antavat aikaansa yhtiön edistämiseen.

Joukkorahoituskampanjaan osallistuessani tuon pöytään hiluja, enkä mitään muuta panosta. Onkin mielestäni ok, että maksan yhtiön potentiaalista enemmän kuin sitoutunut sijoittaja.

Kiinnostavaa onkin nähdä, mitä tahoja yhtiöön omistajiksi ja johtoon on jo saatu houkuteltua. Se on yleensä huolestuttava merkki, jos ensimmäiset ulkopuoliset sijoittajat ja neuvonantajat on tarkoitus hakea joukkorahoituskampanjasta.

Joukkorahoitusfirmojen rinnalla minulla on salkussa perinteisiä pörssifirmoja ja vaikka arvioin välillä salkun kokonaisriskejä, kohtelen pääsääntöisesti niitä kahtena eri salkkuna, toisessa on joukkorahoitusfirmoja, toisessa pörssiyhtiöitä.

PS. Saan iloa ihan vaan siitä, että tongin ja tutkin yhtiöitä, vaikka jättäisinkin sijoittamatta. Pienten aloittelevien yritysten kohdalla homma hauskempaa ja mielenkiintoisempaa kuin isoja pörssiyhtiöitä tutkiessa, vaikka sekin on hauskaa.