maanantai 22. helmikuuta 2021

Joukkorahoitus Finnassa?

YSO - Yleinen suomalainen ontologia tunnistaa sanan "joukkorahoitus" yleiskäsitteenä. Sen yläkäsite on rahoitus ja molemmat kuuluvat ryhmään 75, johon kuuluu taloustieteet, kansantalous, liiketalous ja kauppa.

Suomenkielisellä hakusanalla "joukkorahoitus" sain Finna-tietopalvelusta 376 osumaa, joista opinnäytteitä on 155 .

Opinnäytteistä 4 on väitökirjoja, 48 pro graduja ja 85 eli yli puolet AMK-opinnäytetöitä.

Finnan osumista 99 kappaletta on kuvia, joista 84 liittyvät Suomen pelimuseon joukkorahoittajien vip-tilaisuus vuodelta 2016.


Vanhin osuma liittyy Tekniikka ja Talous lehteen. Todelliset osumat alkavat vuonna 2010, jolloin osumia on aiheesta on kirjoitettu kaksi artikkelia, molemmat Tanja Aitamurron toimesta Helsingin Sanomissa ja Suomen Lehdistössä.

Vuonna 2011 osumia tulee kolme lisää, joista kaksi on edelleen Tanja Aitamurron toimesta.

Siitä eteenpäin osumat kasvavat huippuvuoteen 2016 asti, jolloin osumia on 142, joista merkittävä osuus 97 on kuvia ja kuvista yli puolet 84 kappaletta, liittyvät Suomen pelimuseon joukkorahoituskampanjaan.

Iron Sky erottuu

Suomenkielisiä kirjoja aiheesta löytyy vasta 13 kappaletta. Yksi kirjoista on Iron sky - the coming race : sensuroimaton syntytarina. Elokuva ei ollut taloudellinen menestys, mutta se on yksi kotimaisen joukkorahoituksen ja joukkoistamisen menestystarinoita, minkä lisäksi se on yksi kalleimpia suomalaisia leffoja, kolme kertaa kalliimpi kuin myös hyvin mielikuvituksellisilla tavoilla rahaa kerännyt vuoden 2017 Tuntematon Sotilas.

Jussi Iron Skyssa avustajana. Kuva: Tomi Tuuliranta 

Ai mikä Finna? Finna on verkkopalvelu, joka kokoaa yhteen lukuisat kotimaiset arkistot, kirjastot, museot esitelläkseen niiden aarteita.


maanantai 15. helmikuuta 2021

Joukkorahoituskoulutusta yhdistyksille

Kansalaisfoorumi tarjoaa varainhankinnan verkkokoulutusta yhdistyksille. Viiden tunnin koulutus sisältää osion joukkorahoituksesta varainkeruun muotona. Lisäksi koulutuksessa käsitellään yritysyhteistyötä ja hankehakuja varainhankinnan muotoina.

Joukkorahoitusta käsittelevässä osiossa tuodaan esille, että kyse on digiajan rahankeruusta sekä tehdään eroa vastikkeellisten kampanjoiden ja perinteisen rahankeräyksen välillä. Lisäksi osiossa kuullaan case-esimerkki Teatteriyhdistys Kulissin mesenaatti.me -palvelun kautta toteuttamasta joukkorahoituskampanjasta.

Koulutus kustantaa vain 40 euroa ja on avoin kaikille. Kansalaisfoorumin jäsenille hinta on vielä alennettu.

Hienoa nähdä, että joukkorahoitus alkaa saada jalansijaa myös yhdistysten ja järjestöjen varainhankinnassa. Yhteisöllinen joukkorahoitus sopii ideologisesti todella hyvin yhdistyksille, joissa keskeistä on yhteisöllisyys. 

maanantai 8. helmikuuta 2021

Käsinkirjoitettu vai painettu/digitaalinen kiitos?

Käsinkirjoitetut viestit yrityksiltä ovat omassa kuplassani saaneet viime aikoina positiivista huomiota. Käsinkirjoitettu teksti on koettu paljon henkilökohtaiseksi ja sitä on arvostettu. 

Fyysinen kirja ja omistuskirjoitus ovat perinteinen tapa huomioida lukijaa ja monesti kirjojen joukkorahoituksissa näkeekin vastikkeen, jossa luvataan kirja omistuskirjoituksella varustettuna. 

Jos joukkorahoituskampanja kerää 30.000 euroa kirjaprojektia varten. Suurin osa vastikkeista on fyysisen kirjan tilauksia arvoltaan 20 euroa, joita on ostettu 1000 kappaletta. Esimerkissä että kirjojen painatus, verot ja alustapalvelun palkkiot vievät 20.000 euroa, jolloin kirjailijalle jää "palkkaa" 10.000 euroa. 

Jos 20 euron tilaus sisältää omistuskirjoituksen, niin kirjailijan täytyy tilata kaikki tuhat kirjaa itselleen. 

Hänen pitäisi päättää kirjoittaako hän yksilöllisiä omistuskirjoituksia vai tekeekö hän jotain yksinkertaisempaa kuten "Kiitos Emmi Esimerkille Karri Kirjailijalta". Sitten hänen pitää ottaa lista tilaajista, joille on luvattu omistuskirjoitus sekä tarkistaa, ettei joukossa ole mitään eksoottisia, esim. toiselle lahjaksi tilattuja kirjoja, jolloin omistuskirjoituksen pitää olla muuta kuin tilaajan nimi.  

Sitten hänen on listaa läpikäyden ja valitsemallaan tavalla kirjoittaa tuhat omistuskirjoitusta. Tämän jälkeen hänen on vielä pakattava ja postitettava kirjat oikeille vastaanottajilleen listaa läpi käyden. Tämä on mekaaninen, mutta keskittymistä vaativa tehtävä, sillä paketeissa vastaanottajan ja omistuskirjoituksen on vastattava toisiaan. Tehtävää ei kannata tehdä väsyneenä. Tässä vaiheessa on taas kiinnitettävä huomiota eksoottisiin tilauksiin, mätsääkö vastaanottaja ja omistuskirjoitus, jotta kirjat päätyvät oikeaan osoitteeseen oikealle henkilölle. 

Kirjan omistuskirjoitus ja pakkaaminen ja osoittaminen oikealle henkilölle vie noin minuutin per kirja, niin työhön menee n. 17 tuntia tai kaksi täyttä työpäivää. Jos kirjaa kohden kuluu n. 30 sekuntia hommaan riittää yksi runsaan kahdensan tunnin työpäivä tai jos hommaan meneekin 90 sekuntia niin hommaan menee 25 tuntia noin kolme työpäivää kahdeksan tunnin työpäivää, toki ilman taukoja.

Vaihtoehtona käsinkirjoitetulle omistuskirjoitukselle voisi olla painokseen sisältyvä omistus- ja kiitoskirjoitus. Joukkorahoitettuun kirjaan tämä voisi sopia hyvin. Tällöin on myös mahdollista, että paino toimittaa kirjat suoraan tilaajille jolloin säästyy aikaa ja vaivaa. 

Tuhannen ihmisen kiittäminen etu- ja sukunimen mainiten tuo kirjaan jo 2000 sanaa. Sadantuhannen sanan romaanista kiitokset pelkillä nimillä muodostaisivat kaksi prosenttia kirjasta ja neljänkymmenen tuhannen sanan kirjasta viisi prosenttia. 

Käsinkirjoitettu omistuskirjoitus tekee yksittäisestä kirjasta poikkeuksellisen, kun taas painettu kiitosteksti tuo kiitokset kaikkien kirjan ostaneiden näkyville. Massiivinen nimilista voi vaikuttaa hassulta, mutta samalla se konkretisoi miten suuri joukko tarvitaan, jotta kirjailija saa jonkinlaisen palkan luovasta työstä.

Erilaiset ihmiset arvostavat eri asioita, kampanjaa suunniteltaessa on tärkeä miettiä myös projektin loppuunvientiä. Onko 20 euroa fyysisestä kirjasta ja kiitoksista sopiva hinta? 

Perinteisesti omistuskirjoituksen on voinut saada muun muassa tapaamalla kirjailijan ja se voisikin olla yksi tapa mahdollistaa kiitos/omistuskirjoitus. 

Loppupeleissä kampanjoijan on itse tehtävä omat laskelmansa ja arvionsa minkälaisia vastikkeita haluaa ja on valmis tarjoamaan sekä niiden hinnoittelun.

Tässä tekstissä käytin inspiraationa Ami Surakan Kirjailijan elämää -blogia sekä sieltä bongaamaani Electric Literaturen julkaisemaa infograafia englanninkielisten kirjojen sanamääristä.

maanantai 1. helmikuuta 2021

Joukkorahoitettua maanviljelyä?

Niinkin perinteinen ala kuin maanviljely voi hypätä joukkorahoituksen maailmaan. Puhutaan myös kumppanuusmaataloudesta tai yhteisöllidestä maataloudesta, kansainvälisesti käytössä on termi CSA- community supported agriculture eli yhteisön tukema maatalous. Esimerkki tästä on Crowdfarming.com, jonka kautta pystyy adoptoimaan osuuden pellosta, puista tai puskista ja on sitten oikeutettu oikeutettu sen tuottamaan satoon.

Käytännössä kyse on ennakkotilausmallista ja tuote-pohjaisesta joukkorahoituksesta. Tällä hetkellä rahoitusta haetaan muun muassa kahvipelloille, oliivipuille ja teepensaille ja monille muille kasveille. Palvelusta löytyy muun muassa eurooppalaisia avokadoja.

Eri maanviljelijät tarjoavat myös erilaisia jalostusasteita tuotteille: yksi tarjoaa oliivit oliiveina, toinen lähettää tilaajille valmista oliiviöljyä.  

Olen testannut palvelua itse. Rahoitin espanjalaista luomuviljelijää ja hänen kikhernepeltoa, jolta sain vuodenvaihteessa 5 kiloa kikherneitä. 

Sivustolla voi ennakkorahoituksen lisäksi ostaa tuottajien ylijäämäsatoa. 

Idea muistuttaa REKO-piirejä

Jakeluketju pellolta ruokapöytään lyhenee. Viljelijän ja ruokailijan suhde tiivistyy. Pienenkin viljelijän on mahdollista saada tuotteensa asiakkaiden saataville. Viljelijä päättää haluamansa hinnan. Kyse on siis reilusta kaupankäynnistä.

Suomalaisesta näkökulmasta kyse ei kuitenkaan vielä ole lähiruuasta, sillä yhtään suomalaista tilaa ei löydy palvelusta.