Joukkorahoituksen neljä muotoa

 

Joukkorahoituksella hankitaan rahoitusta ennaltamääriteltyä projektia varten suureen yleisöön vedoten. Rahoitus haetaan joukkorahoituskampanjalla.

Joukkorahoituskampanjat voi jakaa karkeasti neljään eri muotoon:

Tuotepohjaisiin kampanjoihin

Pääomapohjaisiin kampanjoihin

Lainapohjaisiin kampanjoihin

Lahjoituspohjaisiin kampanjoihin

Tuotepohjaiset kampanjat

Tuotepohjaisessa kampanjassa rahaa haetaan vastikkeita vastaan. Puhutaan myös lahja- ja palkintopohjaisista kampanjoista, englanninkielisissä palveluissa käytetään usein termejä reward tai perk.

Tuote liittyy yleensä kiinteästi projektiin, jota varten rahoitusta ollaan hakemassa. Elokuvaprojektin joukkorahoituskampanjassa luonteva tuote olisi esimerkiksi ensi-iltaliput.

Yleistä tuotepohjaisissa kampanjoissa on, että tarjolla on valittavana useampia tuotteita, jotka ovat jollain parannuksia ns. pohjatuotteeseen. Ensi-iltalippujen esimerkkiä jatkaakseni yksi tuote olisi ensi-iltalippu, toinen tuote olisi ensi-iltalippu + popcorn ja juoma, kolmantena ensi-iltalippu + popcorn ja juoma + keskustelutilaisuus ohjaajan kanssa.

 

Pääomapohjaiset kampanjat

Pääomapohjaisessa kampanjassa hankitaan käyttöpääomaa kassaan tarjoamalla kampanjaan osallistuville osuutta yhtiöstä. Yleisimmin tämä tapahtuu osakeantina ja osallistujat pääsevät yhtiön osakkeenomistajaksi.

Joukkorahoitusta hyödyntävät yritykset ovat useimmiten liiketoimintansa alkuvaiheessa, mutta poikkeuksiakin löytyy. On tärkeä huomata, että osakkeilla ei ole olemassa aktiivista jälkimarkkinaa eli niitä ei välttämättä ole helppo myydä missään.

Osakkeisiin tai omistajuuteen saattaa myös liittyä erityisiä ehtoja, joita perinteisiin pörssiyhtiöiden osakkeisiin ei liity. Ehdot voivat olla suoraan osakkeissa tai erillisessä osakassopimuksessa.  

 

Lainapohjaiset kampanjat

Lainapohjaisessa kampanjassa projektille pyritään lainaamaan rahaa. Kampanjaan osallistuville tarjotaan kiinteä korko rahoilleen tietyn ajan kuluttua. Esimerkiksi luvataan 5% korko kahden vuoden kuluttua.

Lainapohjaisissa kampanjoissakin voi olla erityisiä tasoja ja ehtoja, mutta useimmiten ne ovat suoraviivaisia. Jos kampanja ja myöhemmin projekti onnistuu, niin osallistuja saa rahansa takaisin luvatun koron kera.

 

Lahjoituspohjaiset kampanjat

Lahjoituspohjaisessa kampanjassa pyydetään rahaa ilman vastiketta. Osallistuja saa siis hyvän mielen ja ilon onnistuneesta projektista.  

Lahjoituspohjaiset kampanjat eivät ole Suomessa kovin yleisiä Suomen rahankeräyslain takia. Rahankeräyslakia myös tulkitaan varsin tiukasti Suomessa ja esimerkiksi vähäarvoiset vastikkeet voidaan tulkita lahjoituksen pyytämiseksi vastikkeetta.

Lahjoitusten pyytämiseen eli rahan keräämiseen tarvitaan lupa, jota voi hakea poliisihallitukselta. Luvan voi käytännössä saada yleishyödyllinen yhdistys tai säätiö. Liiketoimintaa harjoittavat yritykset eivät voi saada rahankeräyslupaa.

Tuore rahankeräyslaki astui voimaan 1.3.2020. Uudessa laissa tietyin edellytyksin pienkeräyksen voi käynnistää myös joukko yksityishenkilöitä.

Harkitse ennen kuin alat suunnitella lahjoituspohjaista joukkorahoituskampanjaa ja selvitä voitko saada rahankeräysluvan.

Lue lisää rahankeräysluvasta.

 

Hybridikampanjat

Hybridikampanja on kampanja, joka sekoittaa elementtejä. Toisissa kampanjoissa elementtien yhdistäminen on luontevampaa ja helpompaa.

Esimerkiksi yhdysvaltalaisessa Kickstarter palvelussa kaikissa kampanjoissa on mahdollisuus sekä tuotteisiin että lahjoituksiin. Keskeistä kampanjoissa on kuitenkin tuote ja sen ennakkomyynti rahoituksen hankkimiseksi.

Pääomapohjaisiin joukkorahoituskampanjoihin voidaan yhdistää tuote-etuja, jos se sopii rahoitettavaan liiketoimintaan. Varsinkin pienpanimo ja -tislaamoiden kampanjoissa on monesti tarjottu porrastettuja tuote-etuja tai alennuksia suurempia sijoituksia varten.

Yhtä projektia varten voi olla myös useampia rinnakkaisia tai peräkkäisiä kampanjoita. Esimerkiksi ensin toteutetaan tuotepohjainen joukkorahoituskampanja, jolla todistetaan ja testataan tuotteen kysyntä sekä luodaan tietoisuutta. Sitten tehdään lainapohjainen kampanja, jolla projekti voidaan toteuttaa isompana tai nopeammin.  

Kaikkiin kampanjoihin liittyy riskejä

Huom. kaikki joukkorahoituksen muotoihin liittyy riskejä. Projektit eivät välttämättä rahoituksesta huolimatta toteudu, ne eivät ehkä onnistu suunnitellussa mittakaavassa tai tuota odotettuja tuottoja. Kampanjoilla voi tulla vaikeuksia joidenkin lupauksien pitämisessä, koska niiden toteuttaminen onkin ennakoitua kalliimpaa tai hankalampaa. 

Phoenix Point - Joukkosijoitus digipeliin?

MAINOS. Päivitetty 18.3.2021 lisäämällä Phoenix Pointin yhteyteen affiliate-linkki. 

Olen tehnyt sijoituksia erilaisiin joukkorahoituskampanjoihin. Paras sijoitus tähän asti on ollut digipeli Phoenix Point. Ainakin jos sijoitusta mitataan puhtaasti realisoituneiden voittojen näkökulmasta.

Phoenix Point on tietokonepeli, jonka taustalla on omassa genressään legendaarinen Julian Gollop. Gollop on pelinkehittäjä alkuperäisen 1994 julkaistun X-COM pelin takana. Uraa uurtavaa peliä myytiin nimillä ”UFO: Enemy Unknown” sekä ”X-COM: UFO Defense” ja se oli ilmestyessään sekä myynti- että arvostelumenestys.

X-Comista Phoenix Point - Menestystuote?

Sijoituspäätös oli varsin helppo. Muistan viettäneeni monta tuntia erittäin mielenkiintoisen, mutta rankaisevan pelin äärellä. Tuoreempien jatko-osien ääressä olen viettänyt Steamin tietojen perusteella melkein 200 tuntia ja tunsin hyvin, miten intohimoinen pelaajakunta niillä on, puhumattakaan alkuperäisen pelin kulttimaineesta. 

Löysin itseasiassa kampanjaan, kuullessani siitä X-COM 2:n foorumilla. Kyseinen peli on nimestään huolimatta pelisarjan yhdeksäs itsenäinen peli. Foorumilla hekumoitiin, miten mahtava hitti tai huti Phoenix Pointista tulee. 

Phoenix Point ei ole uusi X-COM peli, mutta kampanjan markkinoinnissa tehtiin selväksi, että kyse on Gollopin visiosta parantaa ja päivittää alun perin kehittämiään pelimekaniikkoja tähän päivään. Hypeä ja ennakkotilauksia riitti.

Miten päädyin ensimmäiseen pelisijoitustani?

Alustana kampanjalle toimi digipelien joukkorahoituskampanjoihin Fig. Alusta olikin suurin epäluottamusta herättävä tekijä. Se oli minulle entuudestaan tuntematon ja netistä löytyi runsaasti kritiikkiä alustaa kohtaan. Alustalla olevien pelien ja kehittäjien näkökulmasta se kuitenkin vaikutti luotettavalta. Kritiikki taas liittyi mitä suuremmassa määrin yleisesti sijoitusten epävarmuuteen sekä epärealistisiin tuotto-odotuksiin. 

Kokeneena sijoittajana ja pelaajana tiedostin hyvin, että kaikki rahat voivat mennä kankkulan kaivoon, ilman että toimivaa peliä saadaan koskaan aikaiseksi. Omassa arviossa painottuivat ennen kaikkea pääkehittäjän tausta ja maine, sillä hetkellä olemassa oleva materiaali sekä pelin tarina. Pidin todennäköisenä, että jos peli vain saadaan aikaiseksi, se tulee myös olemaan myyntimenestys.

Joten otin riskin ja sijoitin Phoenix Pointiin. Käytännössä merkitsin Fig Game Shares – Phoenix Point nimistä johdannaista, joka oikeuttaisi minut saamaan osuuden kyseisen pelin tuotoista 255% asti. Jälleenmyyntiarvoa tai markkinaa johdannaisella ei olisi.

Turhauttavia puheluita Yhdysvaltoihin

Suurimmat kompastuskivet olivat välittäjänä toiminut Computershare, jonka kautta sijoitusta hallinnointiin, sekä yleisesti sijoituksen tekeminen Yhdysvaltoihin. Jälkimmäinen oli pienempi paha. Sen sijaan päänvaivaa ja monta puhelua kävin Computersharen asiakaspalvelun kanssa, jotta sain tilini Suomen kansalaisena rekisteröityä ja jotta sain oletuksena olleen shekki-maksatuksen vaihdettua tilisiirroksi. Lisävaivasta huolimatta tuli edullisemmaksi ottaa rahat tilisiirtona kuin shekillä.

Computershare on kuitenkin vain osittain vastuussa vaivasta. En ollut riittävän innokas laittamaan sijoitustiliäni kuntoon ennen kuin sain ensimmäisen maksatuksen. Isommalta vaivalta olisin välttynyt, jos olisin nopeasti muuttanut oman tilini asetukset. Suurin ongelma olikin siinä, että olin jo ehtinyt saada heiltä yhden shekin, jonka halusin perua ja ottaa vastaan tilisiirtona.

Computersharen asiakaspalvelu oli aina kohteliasta, mutta ei järin palvelualtista ja jouduin useamman kerran selvittämään samaa asiaa, koska lupauksista huolimatta asia ei edennyt. Oli myös turhauttavaa tuijottaa ja toistella NATO-aakkosia, kun jouduin kertomaan henkilötietojani nimestä ja osoitteesta kirjain kerrallaan tullakseni ymmärretyksi. Minulle jäi myös tunne, että osa asiakaspalvelijoista piti minua jonkin sortin huijarina.

Veroja ei saa unohtaa

Computershare ei raportoi Suomen verottajalle, mutta ovat tilittäneet veroja voitoista Yhdysvaltoihin. Tästä johtuen olen saanut nähdä ylimääräistä vaivaa kotimaisen vero-ilmoituksen kanssa. Koska sain viimeisen maksatuksen keväällä ja joudun vielä manuaalisesti täydentämään tiedot kotimaan vero-ilmoitukseeni vuoden 2020 pääomatulojen osalta.

Mitä sijoitus tuotti?

Peli syntyi ja julkaistiin 3.12.2020, hiukan luvatusta aikataulusta jäljessä, lunasti myyntitavoitteet ja olen saanut sijoitukseni takaisin sekä luvatun 155 prosentin tuoton. Tein sijoituksen 2017 keväällä ja viimeisimmän tilityksen sain keväällä 2020. Euron ja dollarin vaihtosuhde eri aikoina on voinut vaikuttanut positiivisesti tai negatiivisesti todelliseen tuottoon. Lisäksi olen maksanut sekä Computersharelle että suomalaiselle pankilleni sijoitukseen liittyviä palvelumaksuja.

Varovainen arvio on, että olen saanut yli 130% todellisen tuoton sijoitukselleni (ROI).

Vaihtoehtoistuotto seitsemän prosentin vuosituotolla kolmen vuoden ajalta olisi ollut noin 23 %. Voitin siis vaihtoehtoistuoton yli sadalla prosentilla.

Lopputulos: Phoenix Point oli hyvä sijoitus.

Muut tuotot

Ps. Sijoituskampanjan jälkeen, pelin kehittäminen, ennakkomyynti ja markkinointi jatkui aktiivisesti. Kehittäjät julkaisivat tasaisesti tietoa ja seurasin pelin kehitystä tiiviisti. Oli huikeaa seurata Phoenix Pointin matkaa lupaavasta ideasta pelattavaksi peliksi, vaikka olen mukana vain pikkupikkusijoittajana. Ja vaikka sijoittajana olen nyt irtautunut pelistä, niin saan edelleen pieniä positiivisia tunteita, kun seuraan sen tarinan jatkoa. Innolla seuraan, miten pelin tuleva 1 Year Edition otetaan vastaan.

Oletko sinä sijoittanut rahaa digipeleihin pääomatuottoja hakien? Jos olet niin mitä kautta?