Jos ostat 500 eurolla osakkeita joukkorahoituskampanjan kautta, voit menettää kyseisen 500 euroa. Et sen enempää.
Jos lainaat 500 euroa osana joukkolainaa voit menettää 500 euroa. Et sen enempää.
Ja vielä rautalangasta vääntäen: et saa rahojasi takaisin. Jos yhtiö jonka osakkeita omistat menee konkurssiin tai lopettaa toimintansa, et joudu maksamaan mitään yhtiölle tai sen velkojille. Tappio on siis sijoittamasi summa, jota et saakaan takaisin.
Pörssiyhtiöissä logiikka on sama. Ainoana erona, että kun huomaat pörssiyhtiön olevan alamäessä, voit yleensä myydä osakkeesi pörssissä ja saada jonkin osuuden takaisin, jolloin tappiosi on jää alle sadan prosentin.
Asia monimutkaistaa kuitenkin niin sanotut "uponneet kulut". Uponneet kulut ovat kuluja, joilla ei ole merkitystä tuleviin päätöksiin. Yksinkertainen asia, jonka kanssa voi herkästi mennä pieleen.
Lisärahoitustarve
Yhtiöt, jotka hakevat joukkorahoitusta, ovat usein toimintansa alkuvaiheessa tai kasvuvaiheessa. Se tarkoittaa, että ne todennäköisesti tarvitsevat joukkorahoituskampanjan jälkeenkin lisää rahoitusta.
Joskus sijoituskohteet osaavat kertoa hyvin tarkkaan suunnitelmistaan ja tulevista rahoituskierroksista. Tämä pätee varsinkin lääkkeitä kehittäviin yrityksiin. Jotta visioitu lääke voidaan tuodaan markkinoille täytyy toteuttaa tietyt kokeet, tietyssä järjestyksessä ja niille on mahdollista laittaa suhteellisen tarkka hintalappu. Jos ensimmäiset pienimuotoiset kokeet ovat positiivisia, tehdään isompia ja laajempia kokeita ja niin edelleen, kunnes voidaan alkaa tehdä bisnestä lääkkeellä.
Mutta yllätyksiä voi aina tulla tielle, kuten esimerkiksi koronan kanssa kävi. Kokeita joudutaan keskeyttämään tai siirtämään, joudutaan tekemään mukautuksia, jotka aiheuttavat lisäkustannuksia tai todetaan, että saadut tulokset mukautuksien takia eivät olekaan luotettavia tms.
Kun yrityksen kassan pohja alkaa näkyä tai suunnitelmien toteutus vaatii lisärahaa on helppo lähestyä sijoittajia. Kyse voi olla positiivisesta haasteesta, kuten siitä, että tuotetta menisi kaupaksi enemmän kuin pystytään tuottamaan ja tuotannon kasvattamiseen tarvitaan lisää rahaa.
Uponneet kulut - Sunk cost fallacy
Ja tässä vaiheessa on sijoittajan täytyy olla hereillä. Sillä paljonko olet sijoittanut ei ole merkitystä, kun arvioit onko kyseessä hyvä sijoitus vai ei.
Jos et sijoita, voi käydä niin, että menetät koko tekemäsi sijoituksen. Totta.
Vaikka sijoitit aikaisemmin, nyt on kyseessä uusi sijoitus, jota on arvioitava nykytiedon valossa. Totta.
Ja tässä jotkut menevät metsään. Luonnollisesti sijoittamallasi rahalla on merkitystä. Mutta kun arvioit uutta rahoituskierrosta, aikaisemmat sijoituksesi ovat uponneita kuluja.
Jos sijoitit ensimmäisellä kierroksella 500 euroa, etkä sijoita yhtään enempää, voit menettää 500 euroa. Mutta jos osallistut toiseen rahoituskierrokseen ja sijoitat toiset 500 euroa, voitkin nyt menettää 1000 euroa.
Huom. Seuraavissa skenaarioissa luvut ovat esimerkkejä.
Skenaario 1.A. Yhtiö menee konkurssiin.
Et sijoita lisää. Menetät 500 euroa.
Skenaario 1.B. Yhtiö menee konkurssiin.
Sijoitat lisää. Menetät 1000 euroa.
Skenaario 2.A. Yhtiö menestyy huonosti.
Et sijoita lisää. Saat takaisin 50 euroa ja menetät 450 euroa.
Skenaario 2.B. Yhtiö menestyy huonosti.
Sijoitat lisää. Saat takaisin 100 euroa ja menetät 900 euroa.
Skenaario 3.A. Yhtiö menestyy.
Et sijoita lisää. Saat takaisin 1000 euroa, josta voittoa 500 euroa.
Skenaario 3.B. Yhtiö menestyy.
Sijoitat lisää. Saat takaisin 2000 euroa, josta voittoa 1000 euroa.
Suurempien voittojen mahdollisuus
Voi olla hyvä idea sijoittaa sijoittaa, jos kokonaisuutta arvioiden sinulla on varaa hävitä sijoituksesi ja näet sijoituksessa enemmän potentiaalia kuin uhkia. Toisella kierroksella osallistumiseen on ehdottomasti paljon hyviäkin syitä. Sijoituksen ehdot voivat muuttua ja yritys on todennäköisesti ensimmäiseen kierrokseen verrattuna uudessa asemassa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti