lauantai 29. tammikuuta 2022

Oma Maan julkinen osakeanti käynnistyi

 


Oma Maa osuuskunnan julkinen osakeanti käynnistyi tänä lauantaina. Osakeannin tavoitteena on kerätä 70.000 euroa maatilan investointeihin. Osuuskunta harjoittaa ympärivuotista kumppanuusmaataloutta, hoitaa viljelysmaata ja rikastaa sekä maan elinvoimaa että lajikirjoa. 

Yhden osakkeen hinta on 50 euroa, eikä kampanjassa ole minimisjoitusta. Sijoituksen ohella ei veloiteta ylimääräisiä käsittelykuluja tms. 

Jäsenille suunnatussa ennakkoannissa sijoittajia on tätä kirjoittaessani 11 ja potissa on 7 050 euroa, eli kymmenen prosenttia kampanjan tavoitteesta.

maanantai 13. joulukuuta 2021

Salaisen tiedon äärelle: Omistajat vahvuutena?

Olen viimeisten parin viikon aikana seurannut ja ottanut ottaa useaan Pyynikin Panimon juttuun. Ensimmäisenä oli osakaskysely, sitten sen tulosten pohjalta järjestetty infotilaisuus, joka samalla pohjusti ylimääräistä yhtiökokousta, ja viimeisenä oli sitten varsinainen ylimääräinen yhtiökokous. 

En luonnollisesti lähde levittelemään osakkaille jaettuja luottamuksellisia tietoja. 

Osakaskyselyssä mielenkiintoista oli se, miten moni otti siihen osaa. En tiedä, mutta epäilen pystyisikö Olvi tai Sinebrycoff yhtä kevyesti ja yhtä lyhyessä saamaan vastaanlaista tietoa kerättyä. Kyselystä lähetettiin yksi yksinkertainen sähköposti osakkaille kaksi viikkoa sitten. 

Vartin surffailu yhtiön nettisivuilla ja googlettelu ei paljastanut omistajien ajantasaista lukumäärää, mutta vanhoista lehtijutuista päätellen uskallan sanoa, että iso osa osakkaista vastasi kyselyyn. 

Otsikossa mainittu salattu tieto viittaakin siihen, että osakkaana olen päässyt osaksi edellä mainittuja luottamuksellisia tietoja yhtiöstä. Toisaalta osakkaat ovat olleet Panimolle helppo kohde louhia, ah, niin arvokasta dataa. Luonnollisesti omistajuus ja osakkaan rooli omalla tavallaan voi vääristää vastauksia. Toisaalta osakkaat ja vastaajat ovat heterogeeninen porukka. Toisaalta kyselyssä haettiin tietoa, jonka osalta sitoutuneisuus ei ollut haitaksi. 

Osakkaat edustavat markkinoita?

Pyynikki on jonkin verran oman omistajuuteni aikana hyödyntänyt osakkaita testiyleisönä. Aloin tätä kirjoittaessani käydä läpi Pyynikin panimolta saamaani viestintää ja erilaista osakkaille suunnattua viestintää on ollut itse asiassa hyvinkin runsaasti. On ollut mm. maistatuksia, testauksia, kyselyitä, tuotepaketteja ja bileitäkin. Osakaskyselyitä on järjestetty säännöllisesti.

On helppo ajatella, että osakkaiden reaktiot ja vastaukset ovat suuntaa-antavina arvokkaita itsessään. Mitä enemmän osakkaita on, sitä luotettavampaa tietoa heiltä voi saada markkinoista yleensä. Tietysti räätälöity osakasviestintä vaatii jonkin verran aikaa ja siten resursseja, mutta hienoa huomata, miten aktiivisesti yhtiö sitä viestii osakkailleen. 

En ollut tajunnutkaan viestinnän laajuutta ja syynä siihen on varmasti oma passiivisuuteni, en ole ottanut juurikaan osaa yhtiön tarjoamiin tarjouksiin tai etuihin. Omaa passiviisuuttani on selittänyt, että paljon asioita varsinkin ennen koronaa järjestettiin fyysisesti Tampereella tai Tampereelta käsin, joten ne ovat jääneet väliin matkan aiheuttaman vaivan takia. Tänä vuonna hyväksikäytin kerran osakasetujani, kun Tampere Runin yhteydessä kävin oluella Tampereen Taproomin terassilla. Ja nyt marras-joulukuussa osallistuin edellä mainittuun kyselyyn sekä sitä seuranneisiin etätilaisuuksiin.

Onko sijoitus ollut kannattava?

Viimeisin osakeanti, johon en itse osallistunut toteutui osakkeiden arvolla 125 €/osake. Tällöin omien sijoitusteni arvo olisi noin kasvanut 80% neljässä vuodessa.  Osinkoja yhtiö ei ole minun aikanani maksanut ja osakasetuina olen ehtinyt nauttia sen verran pienen alennuksen, että se menisi kaupankäyntikuluista, jos osakkeet voisi myydä pörssissä. Arvonnousu on täysin teoreettista, niin kauan kuin sitä ei ulosmitata, joten lopullista arviota ei voi vielä antaa.

Aiemmat tekstini Pyynikin Panimosta:



tiistai 30. marraskuuta 2021

Springvest listautui pörssiin

Springvest on listautunut Nasdaq First North Growth Market Finland markkinapaikalle teknisenä listautumisena ilman osakeantia tai osakemyyntejä.


Springvest on tosiaan joukkorahoitusalan alustapalvelu, joka yhdistyy pääomaa kaipaavat yhdistykset ja sijoittajat. Springvestiin sijoittamalla saa kuitenkin paitsi osuuden alustabisneksestä, myös yrityksistä, jotka alustan kautta on hakenut sijoituksia, sillä Springvest yhtiöitä valitessaan alustalleen myös tekee itse sijoituksen jokaiseen yhtiöön.

Springvestin osakkeita voikin ajatella osuutena start-upyhtiösalkusta. 


Ensimmäisen päivän aikana osakkeilla tehtiin 173 kauppaa ja yli 55.000 osaketta vaihtoi omistajaa, viimeisen kaupan toteutuessa hintaan 8,773  €/osake.




maanantai 18. lokakuuta 2021

Seuraava kasvuwebinaari

Pääomapohjaisen joukkorahoituksen alusta Springvest järjestää ke 27.10. klo 13-14 uuden avoimen kasvuwebinaarin yhteistyössä Pääomasijoittajat ry:n, kanssa. Keskustelijoina nähdään Pääomasijoittajien toimitusjohtaja Pia Santavirta ja Springvestin perustajaosakas Markku Jussila.

Webinaarissa puhutaan kasvuyhtiöiden rahoituksesta ja siitä, miten kasvuyhtiöt ovat Suomessa menestyneet. Lisäksi puhujat keskustelevat siitä, miksi pääomasijoittamista tarvitaan ja miten ala tulee tulevaisuudessa kehittymään.

Ohjelma

13.00 Miksi sijoittaa kasvuyhtiöihin? Markku Jussila

13.15 Pääomasijoittaminen Suomessa. Pia Santavirta

13.30 Keskustelua pääomasijoittamisesta. Markku Jussila ja Pia Santavirta

Kiinnostuin heti yhdistyksestä, joka on pääomasijoittajien oma yhdistys. Kyseessä on kuitenkin varsin ekslusiivinen yhdistys, alin jäsenmaksuluokka kustantaa 1000 euroa vuodessa. Ei siis minun hintaluokassa. Tässä yhteydessä on paikallaan muistuttaa, että aikaisemmin myös Springvestissä minimisaijoitus oli 10.000 euroa, nykyään 1.000 euron sijoituksellakin voi ostaa osuuden heidän alustalle kuratoiduista firmoista.

1.000 euron minimisijoituskaan ei ole pieni joukkorahoitusmarkkinoilla. Invesdorin kautta sijoittajaksi pääsee yleensä n. 300 minimisijoituksella. Aikaisemminkin tässä blogissa mainittu Brewdog-panimo on kerännyt kymmeniä miljoonia ja firmaan on silti voinut tulla sijoittajaksi muutaman kympin sijoituksilla heidän oman rahoitusalustan kautta. Pienistäkin puroista voi tulla iso virta. 

maanantai 27. syyskuuta 2021

Ammattimaista varainhankintaa yhdistykselle

Monessa järjestössä varainhankinta on iso toimintaa. Varainhankintaa on monenlaista ja monentasoista. On kotiin lähetettäviä lahjoituspyyntöjä, kuukausilahjoittajien feissausta ja hyväntekeväisyystempauksia. Sitten on erilaista materiaalista yhteistyöstä. Olen muun muassa hankkinut ilmaiseksi muun muassa pahvilaatikoita, kahvipaketteja sekä ulkolämmittimet yhdelle rasisminvastaiselle Suomen kiertueelle. Pahveja tai kahvia ei tarvinnut palauttaa, ulkolämmittimet taas kierroksen jälkeen palasivat omistajalle.

Myös joukkorahoitus on yhdistyksille mahdollisuus. Tietyssä mielessä suurin osa yhdistyksistä itse asiassa toimii joukkorahoituksella. Toiminnan tukirankana on joukko jäseniä ja hyväsydämisiä lahjoittajia rahoittamassa yhdistystä. 

Suomalaisia yhdistyksiä näkee harvemmin joukkorahoitusalustoilla. Mutta monissa varainhankintakampanjoissa hyödynnetään samoja elementtejä kuin alustatkin käyttävät. On selkeä tavoite, projekti, jolle haetaan rahaa. Kampanjan aikana tiedotetaan aktiivisesti ja tavoitehakuisesti. Kampanjoilla on selkeät suunnitelmat ja alku sekä loppu. Lahjoittajia ja kampanjaan osallistuneita kiitetään puserruksen päätteeksi ja jälkiviestintää jatketaan vielä kampanjan päätyttyä. 

Joukkorahoitukseen ei ole tietääkseni tutkintoa, mutta Suomessa on tarjolla oppisopimusmuotoisena koulutuksena Ammattimaisen varainhankinnan erikoisammattitutkinto. Se on suunnattu kolmannen sektorin toimijoille. Olen itse suorittanut tutkinnon ja voin lämpimästi suositella kurssia. Ensinnäkin kurssin sisältö oli timanttinen ja lähipäivillä oli joukko mahtavia kouluttajia. Toisekseen kurssilla tutustuu mielenkiintoiseen joukkoon erilaisia ammattilaisia, joilla kaikilla varainhankinta oli jollain tavalla työtehtävissä.

Käymälläni kurssilla joukkorahoitustakin sivuttiin. Yksi kurssilaisista oli toteuttanut joukkorahoituskampanjan, joka ei itse asiassa onnistunut joukkorahoitusalustalla. Näkyvyyden ja huomion ansiosta he saivat sai kampanjan jälkeen toteutettua projektinsa yritysyhteistyön kautta. Palvelumuotoiluun, tuotteistamiseen ja lahjoittamisen psykologiaan liittyvä sisältö on yleispätevää sisältöä joukkorahoituskampanjaa harkitsevalle. 

Onkohan muuten Suomessa opintoja tai kursseja puhtaasti joukkorahoituksesta? Olisi mielenkiintoista tutustua sellaisiin.

maanantai 20. syyskuuta 2021

Springvestin julkinen kasvuwebinaari

Springvest on kotimainen joukkorahoitusalusta pääomapohjaisen joukkorahoitusta varten. Olen tehnyt pienen sijoituksen heidän kauttaan biolääkeyritys Desentumiin ja seuraan aktiivisesti heidän viestintäänsä.

Huomenna heillä on tarjolla webinaari, jossa kolme rahoitettua yritystä kertovat tilanteestaan, mutta koska heidän nettisivuilla ei ollut jaettua ilmoittautumislomaketta se on ilmeisesti vain sijoittajille suunnattu webinaari. 

 Sen sijaan heillä on seuraava kasvuwebinaari julkisesti nähtävillä. 


40 minuutin webinaarissa käydään läpi muun muassa, mistä kasvusijoittamisessa on kyse ja miksi kasvurahoitusta tarvitaan. Lisäksi he avaavat tarkemmin Springvestin puolen toimintalogiikkaa esimerkiksi, millä perustein valitsevat yrityksiä rahoituskierroksilleen. 

Lisäksi he kertovat muutamista exiteistä, jotka luonnollisesti ovat niin sijoittajien kuin yrittäjienkin näkökulmasta kiinnostavia onnistumistarinoita. Lopuksi he kertovat, miten Springvestin kautta sijoittaminen tapahtuu.

Jos olet yrittäjä ja olet miettinyt miten saat yrityksesi Springvestin palveluun, niin voit saada webinaarista hyviä pointteja. Jos taas olet kahden vaiheilla uskallatko tehdä riskisijoituksia joukkorahoituspalvelun kautta niin webinaari tarjoaa taustatietoa yhden alan toimijan näkökulmasta. 

Hienoa avoimuutta on mielestäni webinaarissa esitetyt Springvestin perustiedot (huom. kevään lukuja):

Heidän kautta on kanavoitunut 149 miljoonaa euroa 47 yhtiöön 67 rahoituskierroksella. Rahasta on 5,6% tai 8,4 milj. euroa menetetty konkursseihin. Exitejä on ollut 5 kappaletta ja 4 yhtiötä on jakanut osinkoja. 

maanantai 13. syyskuuta 2021

Fundyou on nyt Crowd for Impact

Suomalainen joukkorahoitusalan yhtiö ja alustapalvelu Fundyou on käynyt läpi brändiuudistuksen. Samalla nimi vaihtui. Uusi on nimi Crowd for Impact.

Vastuullisuus ja muutoksen tekeminen on noussut entistä enemmän keskiöön. Rahoitusta hakevissa projekteissa painottuvat erilaiset kestävän kehityksen periaatteisiin liittyvät hankkeet. Palvelussa on avoimena 13.9.2021 muun muassa muovin kierrätykseen ja kännyköiden uudelleenkäyttöön liittyvät kampanjat. Ennakkomarkkinoinnissa on idea, jossa on tarkoitus tarjota mehiläispesä palveluna

Visuaalisesti alusta miellyttää silmääni. Sivut ovat freesit ja modernit noudattaen kuitenkin muilta joukkorahoitusalustojen tuttuja piirteitä.

Toivotan muutoksen tervetulleeksi. Tässä ajassa tarvitaan tekemistä, joilla pyritään puuttumaan ilmastonmuutokseen, ylikulutukseen ja jätteiden kertymiseen. Ainakin minulle kiertotalous-innovaatiot ja jakamistalous luovat toivoa, jota ei ole liikaa tarjolla.