I miss Teal'c.
Indeed I do.
Tänään upea hotelliaamiainen Radisson Sas Marinassa.
Juoppojuristeja (more about them later on).
Siskolle synttärilahjanosto ystävän ohjeiden mukaan.
VINKKI miehille miettiessä lahjaa naisille, kannattaa kysyä neuvoa naiselta.
Ostin siskolle jo yhden lahjan, kirjan (how boring am I?), mut sit äiti bongasi sen kirjan sen kirjahyllystä (how well did I ace that book choice?).
Pikapäivitys yhdestä lapsuuden kodista. Indeed.
PS. Alkoholiton drinkkivinkki (I've lost count, it's been so long I did the last one) tulossa lähiaikoina (pitää keksiä nimikin juomalle). Ginger ale is sweet.
lauantaina 14. marraskuuta 2009
torstaina 12. marraskuuta 2009
Kuka minä olen eli erinomainen aamu
Heräsin kahdeksalta ja jäin sänkyyn pohtimaan asioita.
Kämppiksen kanssa käytiin läpi sen esitelmä sosiaalisista medioista (facebook, digg, myspace etc.) ja katsottiin ajatuksia herättäviä (thought provoking) ja inspiroivia videoita aiheesta.
Eilen illalla tein tosiaan sivun Kirjojen vapautusrintama-tapahtumalle, tänä aamuna tein vielä itselleni Kamelikauppiassivun ja sivun kehy-ympän vastamainoskilpailulle. Kahvia on kulunut ja päivä sujunut.
Luin kappaleen Orhan Pamukin Valkoista Linnaa joka päättyy virkkeeseen:
Minun oli selvitettävä, kuka olin ja kirjoitettava se muistiin; hän katselisi, miten se tapahtui ja kuinka paljon minulla oli rohkeutta.
Se on hyvä kysymys mietittäväksi. Kuka minä olen?
Kysyn itseltäni pienemmän kysymyksen tällä kertaa: Mikä on kamelikauppias?
Ja kirjoitan myös yhden vastauksen.
Oli lukio. Olin kirjoittanut jo paljon erilaisia tekstejä "pöytälaatikkoon". Olin vienyt parikin käsikirjoitusta Sammakolle ja lähettänyt käsikirjoituksia muillekin kustantamoille ja ollut yhteydessä erinäisiin kustannustoimittajiin. Ura suurena kirjailijana ei kuitenkaan lähtenyt vielä silloin urkenemaan.
Teksteissäni vilahteli noihin aikoihin kamelikauppiaana kulkeva hahmo, joka usein tarjosi runon tai novellin päähenkilölle tai henkilöille ratkaisuja ja neuvoja miten jatkaa eteenpäin, usein hyvin ei perinteisin tavoin. Sillä oli takataskussa (kuin hyvällä seikkailupelin sankarilla ainakin) aina yllätyksiä, jotain tilanteeseen sopivaa, myytäväksi, vaikka myös lahjat kuuluivat hänen tyyliinsä.
Toisinaan kamelikauppias vain vilahti, kulki jossain, ohimennen nähtynä.
No epäonnistumista kirjailijana. En ajatellut luovuttaa. Pidinhän itseäni kirjallisena nerona, vaikka tunnustinkin ongelmani päässä olevien tarinoiden tuomisesta tekstiksi. Sitten luin Turun Sanomien liitteestä runosivustoista ja ajattelin mennä kokeilemaan niitä, jos saisin sieltä paremmin palautetta kuin kustantajilta, joilta sitä ei tullut oikeastaan yhtään.
Rakkausrunot.fi sivustolla tarkoitus oli alkuun kirjoittaa nimimerkki kamelikauppiaan takaa.
Mutta internets beat me to it. Enkä saanut nimimerkkiä itselleni.
The end.
Kämppiksen kanssa käytiin läpi sen esitelmä sosiaalisista medioista (facebook, digg, myspace etc.) ja katsottiin ajatuksia herättäviä (thought provoking) ja inspiroivia videoita aiheesta.
Eilen illalla tein tosiaan sivun Kirjojen vapautusrintama-tapahtumalle, tänä aamuna tein vielä itselleni Kamelikauppiassivun ja sivun kehy-ympän vastamainoskilpailulle. Kahvia on kulunut ja päivä sujunut.
Luin kappaleen Orhan Pamukin Valkoista Linnaa joka päättyy virkkeeseen:Minun oli selvitettävä, kuka olin ja kirjoitettava se muistiin; hän katselisi, miten se tapahtui ja kuinka paljon minulla oli rohkeutta.
Se on hyvä kysymys mietittäväksi. Kuka minä olen?
Kysyn itseltäni pienemmän kysymyksen tällä kertaa: Mikä on kamelikauppias?
Ja kirjoitan myös yhden vastauksen.
Oli lukio. Olin kirjoittanut jo paljon erilaisia tekstejä "pöytälaatikkoon". Olin vienyt parikin käsikirjoitusta Sammakolle ja lähettänyt käsikirjoituksia muillekin kustantamoille ja ollut yhteydessä erinäisiin kustannustoimittajiin. Ura suurena kirjailijana ei kuitenkaan lähtenyt vielä silloin urkenemaan.
Teksteissäni vilahteli noihin aikoihin kamelikauppiaana kulkeva hahmo, joka usein tarjosi runon tai novellin päähenkilölle tai henkilöille ratkaisuja ja neuvoja miten jatkaa eteenpäin, usein hyvin ei perinteisin tavoin. Sillä oli takataskussa (kuin hyvällä seikkailupelin sankarilla ainakin) aina yllätyksiä, jotain tilanteeseen sopivaa, myytäväksi, vaikka myös lahjat kuuluivat hänen tyyliinsä.
Toisinaan kamelikauppias vain vilahti, kulki jossain, ohimennen nähtynä.
No epäonnistumista kirjailijana. En ajatellut luovuttaa. Pidinhän itseäni kirjallisena nerona, vaikka tunnustinkin ongelmani päässä olevien tarinoiden tuomisesta tekstiksi. Sitten luin Turun Sanomien liitteestä runosivustoista ja ajattelin mennä kokeilemaan niitä, jos saisin sieltä paremmin palautetta kuin kustantajilta, joilta sitä ei tullut oikeastaan yhtään.
Rakkausrunot.fi sivustolla tarkoitus oli alkuun kirjoittaa nimimerkki kamelikauppiaan takaa.
Mutta internets beat me to it. Enkä saanut nimimerkkiä itselleni.
The end.
keskiviikkona 11. marraskuuta 2009
Kendoliitto ja naisten futsalia
"Mr. Ping: The secret ingredient is... nothing!
Po: Huh?
Mr. Ping: You heard me. Nothing! There is no secret ingredient."
Tuo legendaarinen keskustelu käydään animaatioelokuva Kung Fu Pandassa
. Mr. Pingin ravintolan menestyksen takaamaa salaista ainesta ei ole. They're just noodles. Ei ole salaista ainesosaa.
Jep, jep. Musashin kirja on lähtenyt matkaamaan joten päivän annos itämaista mystiikkaa ja filosofiaa oli lainattava muualta.
Kirjoitin juuri kendoseuran vpj:nä hakemuksen Suomen Kendoliitolle, joka mielellään kulkee kansainvälisemmällä nimellään Finnish Kendo Association eli FKA, jotta saamme heidän kauttaan vakuutukset. Päivällä oltiin puheenjohtajan kanssa (heitettiin kolikkoa kummasta tulee kumpi, nyt on enää vaikea sanoa kumpi voitti ja kumpi hävisi) liikuntajaoksen kokouksessa edustamassa seuraa.
VYY rahavaikeuksiensa takia miettii jaoksen lopettamista ja hallituksen alaisen valiokunnan perustamista... I'm not 100% sure on that.
Ylipäänsä tuntuu että rahavaikeuksissa vellovalla VYY:lläkin puhe kulkee trendikkäästi leikkauksissa ja kulujen karsinnassa. Ja onhan tehokkuus hyvä juttu. Enemmän aikaa kulutetaan miettien mistä voidaan vähentää ja mikä voidaan jättää pois, sen sijaan että mietittäisiin miten tehdä enemmän ja kannattavammin nykyisillä resursseilla. Ei sillä että itsekään olisin ennen edarivaaleja näitä hirveästi miettinyt.
There's money to be made. Olin niin ylpeä kun kämppis ekan kerran käytti tota mulle ideaa myydessään.
Järkevä kulutus ja tarjonta on kaiken hyvän bisneksen pohjalla. Itse suosin todella helposti tuttuja ja lähipiiriäni myös rahankäytön suhteen. En häpeä sitä. Miksi mennä merta edemmäs kalaan? Jos et ole valmis tekemään kauppaa ystävien kanssa, kenen kanssa sitten olet?
Äskeisellä kappaleella lähdin rönsyilemään, mutta ajattelin vain sitä miten paljon alueen työllistävät toisaalta näkyvät yliopistolla ja monissa muissa medioissa, mutta ylioppilaslehdessä niiden poissaolo on ilmeistä, vaikka juuri meitä he yrittävät tavoittaa. Somewhere there is a disconnect...
Nyt kun lähdin mainostin niin innokkaasti hyvää ystävääni kulutusta, niin siirrytään sitten kuluttamattomuuteenkin vielä ennen kuin julkaisen tämän.
27.11 Suomessa vietetään älä osta mitään-päivää. Tuolloin ainakin Vaasassa ja Helsingissä järjestetään "Kirjojen vapautusrintama"-tapahtuma, jonne tällä hetkellä voi lahjoittaa kirjojaan jotka varustetaan ÄOM-tarralla ja niitä sitten voi löytää kaupungilta ja ottaa omakseen.
Niin ja kokkasin ympäristöystävällistä ruokaa itselleni, taas caesarsalaattia, mutta tällä kertaa lihan sijaan paistoin joukkoon lohkoperunoita. Siis itse vedessä keitettyjä, leikeltyjä ja pannulla rasvassa ja mausteissa marinoituja perunoita. Erinomaisen herkullista vaikka itse sanonkin.
Kuvanvalaistus olisi voinut olla parempi, mutta söin myöhään illalla, kun aiemmin päivällä kävin mättämässä Tritoniassa opiskelijahintaista pastaa ja salaattia.
Po: Huh?
Mr. Ping: You heard me. Nothing! There is no secret ingredient."
Tuo legendaarinen keskustelu käydään animaatioelokuva Kung Fu Pandassa
Jep, jep. Musashin kirja on lähtenyt matkaamaan joten päivän annos itämaista mystiikkaa ja filosofiaa oli lainattava muualta.
Kirjoitin juuri kendoseuran vpj:nä hakemuksen Suomen Kendoliitolle, joka mielellään kulkee kansainvälisemmällä nimellään Finnish Kendo Association eli FKA, jotta saamme heidän kauttaan vakuutukset. Päivällä oltiin puheenjohtajan kanssa (heitettiin kolikkoa kummasta tulee kumpi, nyt on enää vaikea sanoa kumpi voitti ja kumpi hävisi) liikuntajaoksen kokouksessa edustamassa seuraa.
VYY rahavaikeuksiensa takia miettii jaoksen lopettamista ja hallituksen alaisen valiokunnan perustamista... I'm not 100% sure on that.
Ylipäänsä tuntuu että rahavaikeuksissa vellovalla VYY:lläkin puhe kulkee trendikkäästi leikkauksissa ja kulujen karsinnassa. Ja onhan tehokkuus hyvä juttu. Enemmän aikaa kulutetaan miettien mistä voidaan vähentää ja mikä voidaan jättää pois, sen sijaan että mietittäisiin miten tehdä enemmän ja kannattavammin nykyisillä resursseilla. Ei sillä että itsekään olisin ennen edarivaaleja näitä hirveästi miettinyt.
There's money to be made. Olin niin ylpeä kun kämppis ekan kerran käytti tota mulle ideaa myydessään.
Järkevä kulutus ja tarjonta on kaiken hyvän bisneksen pohjalla. Itse suosin todella helposti tuttuja ja lähipiiriäni myös rahankäytön suhteen. En häpeä sitä. Miksi mennä merta edemmäs kalaan? Jos et ole valmis tekemään kauppaa ystävien kanssa, kenen kanssa sitten olet?
Äskeisellä kappaleella lähdin rönsyilemään, mutta ajattelin vain sitä miten paljon alueen työllistävät toisaalta näkyvät yliopistolla ja monissa muissa medioissa, mutta ylioppilaslehdessä niiden poissaolo on ilmeistä, vaikka juuri meitä he yrittävät tavoittaa. Somewhere there is a disconnect...
Nyt kun lähdin mainostin niin innokkaasti hyvää ystävääni kulutusta, niin siirrytään sitten kuluttamattomuuteenkin vielä ennen kuin julkaisen tämän.
27.11 Suomessa vietetään älä osta mitään-päivää. Tuolloin ainakin Vaasassa ja Helsingissä järjestetään "Kirjojen vapautusrintama"-tapahtuma, jonne tällä hetkellä voi lahjoittaa kirjojaan jotka varustetaan ÄOM-tarralla ja niitä sitten voi löytää kaupungilta ja ottaa omakseen.
Niin ja kokkasin ympäristöystävällistä ruokaa itselleni, taas caesarsalaattia, mutta tällä kertaa lihan sijaan paistoin joukkoon lohkoperunoita. Siis itse vedessä keitettyjä, leikeltyjä ja pannulla rasvassa ja mausteissa marinoituja perunoita. Erinomaisen herkullista vaikka itse sanonkin.
Kuvanvalaistus olisi voinut olla parempi, mutta söin myöhään illalla, kun aiemmin päivällä kävin mättämässä Tritoniassa opiskelijahintaista pastaa ja salaattia.
Tunnisteet:
this blog was made for writing
tiistaina 10. marraskuuta 2009
Huonoin yö hetkeen
Näin kyllä hyviä unia, mutta yö oli katkonainen, tarkoittaen että heräsin useampaan kertaan. Dojolta tultaessa ostettiin kämppiksen kanssa Mad Crocit ja silti olin ihan valmis nukkumaan heti kun pääsin sänkyyn.
Sänkyyn päästin itseni kuitenkin vasta kahdentoista aikoihin. Ylös pääsin temppuilujen jälkeen vähän ennen yhdeksää, olen varma että olisin saanut itseni aiemminkin ylös, jos olisi ollut tarvetta. Tänään ei ollut. Ja nyt pohdiskelen yhtä teoriaa nukkumisestani, mutta minulla ei ole vielä tarpeeksi konkreettisia havaintoja voidakseni olla varma siitä suuntaan tai toiseen, mutta aion tutkia hypoteesiani.
Ja joo kyllä mulla oli hauskaa äsken kirjoittaa "tieteellisesti", jotkut minut tuntevat tietävätkin etten erityisemmin ole jargonien tai kuten itse niitä mielelläni kutsun "suurien sanojen" fani.
What I was saying oli että mulla on ajatus miksi siitä milloin nukun paremmin ja milloin huonommin ja aion testata sitä tulevina yönä.
Tänään liikuntajaoksen kokous. Domukselle yhdeksitoista. Sitten onkin vapaa-aikaa lukea, kirjoittaa... hoitaa omia ja yhteisiä asioita.
Sänkyyn päästin itseni kuitenkin vasta kahdentoista aikoihin. Ylös pääsin temppuilujen jälkeen vähän ennen yhdeksää, olen varma että olisin saanut itseni aiemminkin ylös, jos olisi ollut tarvetta. Tänään ei ollut. Ja nyt pohdiskelen yhtä teoriaa nukkumisestani, mutta minulla ei ole vielä tarpeeksi konkreettisia havaintoja voidakseni olla varma siitä suuntaan tai toiseen, mutta aion tutkia hypoteesiani.
Ja joo kyllä mulla oli hauskaa äsken kirjoittaa "tieteellisesti", jotkut minut tuntevat tietävätkin etten erityisemmin ole jargonien tai kuten itse niitä mielelläni kutsun "suurien sanojen" fani.
What I was saying oli että mulla on ajatus miksi siitä milloin nukun paremmin ja milloin huonommin ja aion testata sitä tulevina yönä.
Tänään liikuntajaoksen kokous. Domukselle yhdeksitoista. Sitten onkin vapaa-aikaa lukea, kirjoittaa... hoitaa omia ja yhteisiä asioita.
Päivä täynnä ristiriitaisia tunteita
Keho ilmeisesti kaipaa liikuntaa.
Albert Mensah puhuu siitä että unelmien pitäisi olla sellaisia että ne valvottavat yöllä. Ken Dunn sanoo että ihmisellä pitää olla syy (having a why, siis syy miksi, miksi tehdä), joka saa itkemään.
Ainakin tunnen voimakkaasti, that's for sure.
Kävin KPMG ständillä päivällä. Tapasin tuttuja ja moikkailin hämmentävän montaa ihmistä yliopistolla. Mathilda, Tritonia, Buffet ja Domus. Pari seminaarihuonetta ja yksi atk-luokka. Hankittiin Vaasan Kendo Seuralle harjoittelutiloja ensivuodelle. Kehy-ympässä puhuttiin metsistä ja sain juoda teetä ja kahvia ja syödä luumuja!!! Luumut oli tosi jees. Hivutan itseäni kasvis- ja hedelmäpainoitteisempaan ruokavalioon.
Olin KPMG:n trainee-illassa Fontanassa ja juttelin siellä ko. firman työntekijöiden kanssa, älykkäitä ihmisiä ja KPMG vaikuttaa asialliselta työnantajalta. Haen ensi vuodelle heidän trainee-ohjelmaansa, se olisi 2 kuukautta intensiivistä työskentelyä pääkaupunkiseudulla. Työt olisivat niitä kuuluisia oman alan hommia.
Sain vatsan täyteen ruokaa ja Coca-Colaa, Batterya eivät sponssanneet, vaikka viiniä olisikin ollut tarjolla mielin määrin (figure of speech eli kielikuva). Sieltä sitten kendoon, dojolle. Kuunnellessani kiihkeän harjoittelun ääniä, vajosin transsin kaltaiseen tilaan ja hymyilin leveää hymyä. Ajattelin kunnioitusta ja liikunnan merkitystä mielelle. Seremonioiden ja rituaalien merkitystä ihmiselämälle. I like having a dojo.
Nyt olo on erittäin väsynyt. Pitkä ja hyvä päivä takana. Vielä raikkaaseen ulkoilmaan kävelylle.
Edit. Eilisessä oli hämmenystä. En ymmärtänyt, enkä oikein vieläkään ymmärrä mitä ihmettä ihmiset pelkäävät.
Albert Mensah puhuu siitä että unelmien pitäisi olla sellaisia että ne valvottavat yöllä. Ken Dunn sanoo että ihmisellä pitää olla syy (having a why, siis syy miksi, miksi tehdä), joka saa itkemään.
Ainakin tunnen voimakkaasti, that's for sure.
Kävin KPMG ständillä päivällä. Tapasin tuttuja ja moikkailin hämmentävän montaa ihmistä yliopistolla. Mathilda, Tritonia, Buffet ja Domus. Pari seminaarihuonetta ja yksi atk-luokka. Hankittiin Vaasan Kendo Seuralle harjoittelutiloja ensivuodelle. Kehy-ympässä puhuttiin metsistä ja sain juoda teetä ja kahvia ja syödä luumuja!!! Luumut oli tosi jees. Hivutan itseäni kasvis- ja hedelmäpainoitteisempaan ruokavalioon.
Olin KPMG:n trainee-illassa Fontanassa ja juttelin siellä ko. firman työntekijöiden kanssa, älykkäitä ihmisiä ja KPMG vaikuttaa asialliselta työnantajalta. Haen ensi vuodelle heidän trainee-ohjelmaansa, se olisi 2 kuukautta intensiivistä työskentelyä pääkaupunkiseudulla. Työt olisivat niitä kuuluisia oman alan hommia.
Sain vatsan täyteen ruokaa ja Coca-Colaa, Batterya eivät sponssanneet, vaikka viiniä olisikin ollut tarjolla mielin määrin (figure of speech eli kielikuva). Sieltä sitten kendoon, dojolle. Kuunnellessani kiihkeän harjoittelun ääniä, vajosin transsin kaltaiseen tilaan ja hymyilin leveää hymyä. Ajattelin kunnioitusta ja liikunnan merkitystä mielelle. Seremonioiden ja rituaalien merkitystä ihmiselämälle. I like having a dojo.
Nyt olo on erittäin väsynyt. Pitkä ja hyvä päivä takana. Vielä raikkaaseen ulkoilmaan kävelylle.
Edit. Eilisessä oli hämmenystä. En ymmärtänyt, enkä oikein vieläkään ymmärrä mitä ihmettä ihmiset pelkäävät.
maanantaina 9. marraskuuta 2009
Micro Management ja tietokone aikasyöppönä
eli suomeksi mikro managerointi, pienten asioiden hoito ja seuranta tuntuu henkisesti tervettä (am I really) minua kiinnostavan.
Tämä kehy-ympän kirpputori/vaihtotori-tapahtuman seuranta on hauskaa. Tällä hetkellä ilmoittautuneita on 5 ja 12 jotka saattavat osallistua, 7 kieltäytyneitä.
Eilinen pankissa asiointi oli myös hauskaa.
Puhuttiin just kämppiksen kanssa siivotun huoneen vaikutuksista mielialaan ja miten helposti tietokone ja internet heikentää keskittymiskykyä. Tämä pitkä viikonloppu on ollut minulle siitä harvinainen että olen jopa hetkiksi sulkenut koneeni, siitäkin huolimatta että silloin yliopistot eivät pääse hyödyntämään koneeni laskentatehoa. Ollessani koneella minulla on ollut selkeitä tehtäviä, joita olen päättänyt tehdä ennen koneelle tuloa ja sitten tehnyt, jolloin hukka-aika koneella on vähentynyt huomattavasti.
Tämä kehy-ympän kirpputori/vaihtotori-tapahtuman seuranta on hauskaa. Tällä hetkellä ilmoittautuneita on 5 ja 12 jotka saattavat osallistua, 7 kieltäytyneitä.
Eilinen pankissa asiointi oli myös hauskaa.
Puhuttiin just kämppiksen kanssa siivotun huoneen vaikutuksista mielialaan ja miten helposti tietokone ja internet heikentää keskittymiskykyä. Tämä pitkä viikonloppu on ollut minulle siitä harvinainen että olen jopa hetkiksi sulkenut koneeni, siitäkin huolimatta että silloin yliopistot eivät pääse hyödyntämään koneeni laskentatehoa. Ollessani koneella minulla on ollut selkeitä tehtäviä, joita olen päättänyt tehdä ennen koneelle tuloa ja sitten tehnyt, jolloin hukka-aika koneella on vähentynyt huomattavasti.
Vuorokausirytmistä
Waking up was a struggle. But I did it!!
Eilen tuli puhelu kun olin jo onnellisesti sängyssä ja peiton alla, mutta soittajan takia päätin vastata ja nukkumaan meno venyi entisestään.
Näin unta matkailusta eri maalmoihin (eri planeettoille asti siis) ja sain nostettua itseni sängystä parin torkkutoiminnon jälkeen 7.08
Illasta tulee mielenkiintoinen, on Vaavin kokous jossa suunnitellaan älä osta mitään-päivän isoa kirjatempausta, on kendo ja on vielä Fontanan Winter Gardenissa verkostoitumistapahtuma ja ilmaista ruokaa KPMG:n laskuun. Kaikki samaan aikaan. Pitää valita. Eilisen reippailun jälkeen olisin ehkä taipuvaisin jättämään välistä kendotreenit, toisaalta se kyllä houkuttaa kaikkein eniten.
Mutta mikä hienointa kaikki tuntuvat menevän Alankomaihin, jolloin näkevät edistyksellisen ja liberaalin maan.
Eilen tuli puhelu kun olin jo onnellisesti sängyssä ja peiton alla, mutta soittajan takia päätin vastata ja nukkumaan meno venyi entisestään.
Näin unta matkailusta eri maalmoihin (eri planeettoille asti siis) ja sain nostettua itseni sängystä parin torkkutoiminnon jälkeen 7.08
Illasta tulee mielenkiintoinen, on Vaavin kokous jossa suunnitellaan älä osta mitään-päivän isoa kirjatempausta, on kendo ja on vielä Fontanan Winter Gardenissa verkostoitumistapahtuma ja ilmaista ruokaa KPMG:n laskuun. Kaikki samaan aikaan. Pitää valita. Eilisen reippailun jälkeen olisin ehkä taipuvaisin jättämään välistä kendotreenit, toisaalta se kyllä houkuttaa kaikkein eniten.
Mutta mikä hienointa kaikki tuntuvat menevän Alankomaihin, jolloin näkevät edistyksellisen ja liberaalin maan.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
