Joukkorahoitus ja kunnat

Joukkorahoitus ja hybridirahoitus on saanut tuulta alleen kunnissa, jotka etsivät uusia tapoja palvella paremmin kuntalaisia. Opiskelen Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen osaamiskokonaisuutta ja kevään ensimmäisessä kurssityössä tutustuin hybridirahoitukseen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä. 

Hybridirahoituksella tarkoitetaan rahoitusmallia, jossa osa rahoituksesta tulee kunnalta ja osa tulee kuntalaisilta. Erikseen on poissuljettu perinteinen omarahoitusosuus eli hankkeen hakija ei voi olla samalla rahoittaja, vaan rahoituksen täytyy tulla aidosti ulkopuolisilta. Kuntarahoitus on ollut prosenttiosuus (40-50%) hankkeen minimitavoitteesta.  

Hybridirahoituskampanjoita on toteutettu Mesenaatin ja kuntien yhteistyönä. Viime vuonna muun Tuusulassa, Tampereella, Jyväskylässä. Viime vuonna Oulu toteutti lisäksi Mesenaatin kanssa osallistuvan budjetoinnin kokeilun. Tuusulan, Tampereen ja Jyväskylän kampanjoissa kymmenen hanketta keräsi 35.144 euroa 396 mesenaatilta, joista osa on yksityishenkilöitä, osa yhteisöjä. Varoja hankittiin hankkeisiin yhteensä 54.554 euroa, kun lasketaan mukaan kuntarahoitus, ja kuntarahoituksen osuus oli noin 35%.

Uusi tapa jakaa avustuksia?

Hybridirahoitus on uudenlainen tapa jakaa avustuksia. Hybridirahoituksessa on mahdollisuus kerätä kuntalaisilta ideoita, suunnata panostuksia asukkaiden kannattamiin asioihin, osallistaa heitä kunnan kehittämiseen, tarjota vaikuttamisen ja tekemisen paikkoja edistämään lähiympäristöä mieleiseen suuntaan. Se kannustaa kuntalaisia omatoimisuuteen edellyttämällä idean markkinointia ja rahoituspohjan laajentamista. 

Hybridirahoitusta voi hakea niin yhteisöt kuin yksityishenkilöt. Mesenaatin kautta toteutetuissa kampanjat olivat vastikepohjaisia joukkorahoituskampanjoita. Vaikka mukana oli kunta ja Mesenaatti, vastuu rahoituksen keräämisestä ja kampanjan markkinoinnista oli hankkeen omistajalla, joten siinä mielessä kyse oli perinteisistä joukkorahoituskampanjoista.

Poikkeuksellia kampanjoista teki siis kunnan rahoitusosuus sekä kunnan viestinnällinen vetoapu. 

Suomen tuore rahankeräyslaki ja sen mukanaan tuoma pienkeräyslupa on mahdollisuus yksityishenkilöillekin kerätä vastikkeellisen rahoituksen lisäksi lahjoituksia, kunhan rahoituksen kohde on yleishyödyllinen. 

Kunta joukkorahoituksen hakijana

Tampere on joukkorahoituksen ja hybridirahoituksen pioneeri. Ensimmäisessä joukkorahoituskampanjassaan vuonna 2015 Tampereen kaupunki yhteistyössä Mediamuseo Rupriikin, Pelikonepeijoonien ja Tampereen yliopiston kanssa järjesti joukkorahoituskampanjan Suomen Pelimuseon rahoittamiseksi. 

Pelimuseon kampanjaa sivusin tekstissäni Finnasta. Tuolloin joukkorahoitusta koskevista hakutuloksista yli viidesosa liittyvät Suomen Pelimuseon joukkorahoituskampanjasta otettuihin kuviin.

Tampereen kaupungin museopalveluilla oli takana jo oma rahoitusosuus sekä esineistöä. Kampanjalla kerättiin lisärahoitusta sekä vahvistusta sille, että pelimuseolle on aito tilaus. Kampanja keräsi yli 85.000 euron rahoituksen ja 1120 eri rahoittajalta.

Kunta voi siis hyvin ja menestyksellä toimia joukkorahoituksen hakijana. Ylimääräisen rahoituksen ohella Tampere ja Pelimuseo on saanut runsaasti mediahuomiota ja museolla on yli tuhat sitoutunutta mesenaattia. 

Jos aihe kiinnostaa, niin huomenna 23.3.2021 on aiheesta Joukkorahoitus kuntien uutena osallistavana menetelmänä -seminaari. Seminaarissa on tutkijoiden puheenvuoroja sekä Tuusulan ja Tampereen kuntien sekä kampanjantekijöiden kokemuksia.

Päivitetty 26.3.2021: Lisätty seminaarin tallenne.