Eikö Suomessa voi tehdä joukkorahoituskampanjoita?

Heinäkuun lopussa oli Ropecon, roolipelaajien oma festivaali, taas kerran suurempana kuin koskaan. Teemana vuoden Ropeconissa oli Uudet maailmat. Ohjelma valikoimaan kuului mahdollisuus päästä pelaamaan Trench Crusade nimistä pöytäroolipeliä. 

Trench Crusade ylitti Ylen uutiskynnyksen, koska peli on kerännyt paljon rahaa ja kehittäjä on suomalainen Tuomas Pirinen. Pirinen onnistui keräämään Yhdysvaltalaisen Kickstarterin kautta yli 3 miljoonaa dollaria yli 20.000 tukijalta (backer) ja sen päälle toiset kolme miljoonaa jälkirahoituksilla. Liekö Tuomas Pirisen vai Ylen moka, mutta artikkelissa, harmitellaan virheellisesti, että Suomesta käsin ei voi tehdä joukkorahoitusta arpajaislain takia.

Suomessa voi hyvinkin tehdä joukkorahoituskampanjoita ja täällä on muutamia verrattain suuriakin kampanjoita toteutettu, mutta ei Trench Crusaden potti on kunnioitettavan suuri, jopa kansainvälisillä markkinoilla. Suoraan kansainväliseen yleisöön vetoavalle englanniksi luodulle Trench Crusadelle Kickstarter oli hyvä valinta. Samanlaista summaa ja yleisöä peli ei varmasti mitenkään olisi voinut tavoittaa keräämällä rahoitusta suomalaisella alustalla. 

Jos Suomessa voi tehdä joukkorahoituskampanjan, niin miksi jutussa väitetään muuta? Koska Suomessa vain yleishyödylliset toimijat voivat ottaa vastaan lahjoituksia tukijoilta. Suomessa joukkorahoittajat ovatkin pääasiassa ennakko-ostajia tai sijoittajia, eikä pelkkä tuen osoitus kiinnostavalle tuotteelle tai palvelulle ole mahdollista, siihen pitää liittyä vastike. 

Kickstarterin alustalla taas on mahdollista tehdä vaikkapa vain dollarin lahjoitus kiinnostavalle projektille ilman minkäänlaista vastiketta, vaikka kyseessä olisi minkälaisesta rahantekokoneesta, joka varoja kerää.  

Keräisivätkö suomalaiset luovat yksilöt, ideanikkarit ja innostujat joukkorahoituksen kautta enemmän kampanjoillaan, jos niitä olisi mahdollista tukea vastikkeetta? Todennäköisesti, mutta se vaatisi lainsäädännön uudistamista ja se on pitkän tien takana. Siihen asti isommat ja kansainvälisemmät projektit hakevat joukkorahoituksensa kansainvälisiltä alustoilta.

Demokraattinen talous ja joukkorahoitus

Joukkorahoitus on yksi demokraattisen talouden muoto. Tämä ajatus juolahti mieleeni aamulenkillä koiran kanssa. Olen hiljattain lukenut tanskalaisen Pelle Dragstedin kirjan "Pohjoismainen sosialismi - Kohti demokraattista taloutta". 

Kirjassa Dragsted argumentoi demokraattisemman talouden puolesta ja pyrkii valaisemaan esimerkein, miten taloutemme varsinkin pohjoismaissa sisältää runsaasti sosialistisia ja demokraattisia piirteitä, joskin kapitalistisen hegemonian puserruksessa suunta on kohti kapitalistisempaa ja oligarkkisempaa taloutta. Vastavoimana hän esittää mm. demokraattisen sektorin laajentamista, kriittisen infrastruktuurin valtiollistamista, julkista jakamistaloutta sekä henkilökohtaista omistusoikeutta omaan dataan. 

Teoksessa kosketetaan alustatalouttakin, mutta lähinnä monikansallisten alustayhtiöiden kritiikin myötä. Dragsted tunnistaa hyvin pääoman eli rahan merkityksen taloudellisen hyvinvoinnin taustalla sekä yritysten menestystekijänä. Kirjan lopussa listataan kymmenen uudistusehdotusta ja yhtenä niistä on pääoman saatavuuden parantaminen demokraattiselle sektorille ja konkreettinen toimenpide olisi perustaa julkinen osuustoiminnan sijoitusrahasto, joka pääomittaisi demokraattisia osuuskuntia.

Joukkorahoitusta ei mainita tai käsitellä. Joukkorahoitus onkin rahoitussektorin edelleen marginaalinen osa. Vähän niin kuin demokraattiset yhtiöt ovat yritysten joukossa marginaalissa. Joukkorahoitus olisi kirjaan kuitenkin sopinut juuri sen demokraattisuuden vuoksi. 

Joukkorahoituksen avulla voidaan kerätä pääomaa, siis yksinkertaisesti rahaa, tärkeisiin projekteihin. Kuka sitten päättää, mikä on tärkeä projekti? Päätöksen tekevät Minna Meikäläiset Matti Miljonäärin sijaan. Esimerkiksi 19 Meikäläistä on jo saanut kasaan tarvittavat 300 euroa uuden ilmastojärjestön alullepanoon, 10 elokuvan ystävää on kerännyt 1000 euron minimitavoitteen Vierailu lyhytelokuvaan varten ja 37 kirjojen ystävää on laittanut omistaan likoon Lukemisen voima -hankkeen toteuttamiseen.

Nopeasti voisi ajatella, että kyse on pienistä summista ja vain muutamista ihmisistä. Nämä ovat kuitenkin oikeita projekteja, joille on oma pieni yleisö ja jotka nyt voidaan toteuttaa joukkorahoituksen ansiosta. Toteuttamiseen ei tarvita kuin muutamia ihmisiä ja kohtuullinen summa raha. Esimerkiksi 100 eurolla saa Vierailu lyhytelokuvan lopputeksteihin oman nimen, linkin elokuvan katselua varten sekä kutsun kahdelle elokuvan ensi-iltaan. 

Ps. Dragstedin kirjan käännöksen on kustantanut Vastapaino, osuuskuntaomisteinen kotimainen tieto- ja tiedekustantamo. Osuuskunnan jäseneksi voi liittyä maksamalla 20 euron suuruisen jäsenmaksun ja jäsenet saavat 20% alennuksen Vastapainon verkkokaupan tilauksiin. Jäsenmaksu maksetaan vain kerran liittyessä, joten jos olet innokas lukemaan ja haluat tukea suomalaista kirja-alaa, niin jäsenyys maksaa itsensä takaisin jo sadan euron tilauksella.

Oma maan rahoituskampanja keräsi yli 40.000 euroa

Oma Maan osakeanti oli auki kuukauden 29.1.-28.2.22 ja osakeantiin osallistui 80 sijoittajaa ja se keräsi 42.800 euroa. Kampanja saavutti siis noin 60% tavoittelemastaan 70.000 euron potista. Osa sijoittajista oli myös aikaisemman lainapiirin sijoittajia, jotka vaihtoivat nyt lainansa pääomasijoitukseksi. 

Vahvistuneella taseella on tarkoitus kunnostaa ja uusia koneita, lisätä ja uusia viljelykasveja, parantaa maata sekä kehittää ruoan jatkojalostusta.

Aiemmat tekstit Oma Maa ruokaosuuskunnasta: 

Oma Maan julkinen osakeanti käynnistyi - 29.1.2022

Oma Maan lainapiiri - 24.5.2021

Rautalangasta ja riskeistä - 31.5.2021

Oma Maan lainapiiriin ehtii vielä mukaan - 14.6.2021

Oma Maan julkinen osakeanti käynnistyi

 

Oma Maa osuuskunnan julkinen osakeanti käynnistyi tänä lauantaina. Osakeannin tavoitteena on kerätä 70.000 euroa maatilan investointeihin. Osuuskunta harjoittaa ympärivuotista kumppanuusmaataloutta, hoitaa viljelysmaata ja rikastaa sekä maan elinvoimaa että lajikirjoa. 

Yhden osakkeen hinta on 50 euroa, eikä kampanjassa ole minimisjoitusta. Sijoituksen ohella ei veloiteta ylimääräisiä käsittelykuluja tms. 

Jäsenille suunnatussa ennakkoannissa sijoittajia on tätä kirjoittaessani 11 ja potissa on 7 050 euroa, eli kymmenen prosenttia kampanjan tavoitteesta.

Salaisen tiedon äärelle: Omistajat vahvuutena?

Olen viimeisten parin viikon aikana seurannut ja ottanut ottaa useaan Pyynikin Panimon juttuun. Ensimmäisenä oli osakaskysely, sitten sen tulosten pohjalta järjestetty infotilaisuus, joka samalla pohjusti ylimääräistä yhtiökokousta, ja viimeisenä oli sitten varsinainen ylimääräinen yhtiökokous. 

En luonnollisesti lähde levittelemään osakkaille jaettuja luottamuksellisia tietoja. 

Osakaskyselyssä mielenkiintoista oli se, miten moni otti siihen osaa. En tiedä, mutta epäilen pystyisikö Olvi tai Sinebrycoff yhtä kevyesti ja yhtä lyhyessä saamaan vastaanlaista tietoa kerättyä. Kyselystä lähetettiin yksi yksinkertainen sähköposti osakkaille kaksi viikkoa sitten. 

Vartin surffailu yhtiön nettisivuilla ja googlettelu ei paljastanut omistajien ajantasaista lukumäärää, mutta vanhoista lehtijutuista päätellen uskallan sanoa, että iso osa osakkaista vastasi kyselyyn. 

Otsikossa mainittu salattu tieto viittaakin siihen, että osakkaana olen päässyt osaksi edellä mainittuja luottamuksellisia tietoja yhtiöstä. Toisaalta osakkaat ovat olleet Panimolle helppo kohde louhia, ah, niin arvokasta dataa. Luonnollisesti omistajuus ja osakkaan rooli omalla tavallaan voi vääristää vastauksia. Toisaalta osakkaat ja vastaajat ovat heterogeeninen porukka. Toisaalta kyselyssä haettiin tietoa, jonka osalta sitoutuneisuus ei ollut haitaksi. 

Osakkaat edustavat markkinoita?

Pyynikki on jonkin verran oman omistajuuteni aikana hyödyntänyt osakkaita testiyleisönä. Aloin tätä kirjoittaessani käydä läpi Pyynikin panimolta saamaani viestintää ja erilaista osakkaille suunnattua viestintää on ollut itse asiassa hyvinkin runsaasti. On ollut mm. maistatuksia, testauksia, kyselyitä, tuotepaketteja ja bileitäkin. Osakaskyselyitä on järjestetty säännöllisesti.

On helppo ajatella, että osakkaiden reaktiot ja vastaukset ovat suuntaa-antavina arvokkaita itsessään. Mitä enemmän osakkaita on, sitä luotettavampaa tietoa heiltä voi saada markkinoista yleensä. Tietysti räätälöity osakasviestintä vaatii jonkin verran aikaa ja siten resursseja, mutta hienoa huomata, miten aktiivisesti yhtiö sitä viestii osakkailleen. 

En ollut tajunnutkaan viestinnän laajuutta ja syynä siihen on varmasti oma passiivisuuteni, en ole ottanut juurikaan osaa yhtiön tarjoamiin tarjouksiin tai etuihin. Omaa passiviisuuttani on selittänyt, että paljon asioita varsinkin ennen koronaa järjestettiin fyysisesti Tampereella tai Tampereelta käsin, joten ne ovat jääneet väliin matkan aiheuttaman vaivan takia. Tänä vuonna hyväksikäytin kerran osakasetujani, kun Tampere Runin yhteydessä kävin oluella Tampereen Taproomin terassilla. Ja nyt marras-joulukuussa osallistuin edellä mainittuun kyselyyn sekä sitä seuranneisiin etätilaisuuksiin.

Onko sijoitus ollut kannattava?

Viimeisin osakeanti, johon en itse osallistunut toteutui osakkeiden arvolla 125 €/osake. Tällöin omien sijoitusteni arvo olisi noin kasvanut 80% neljässä vuodessa.  Osinkoja yhtiö ei ole minun aikanani maksanut ja osakasetuina olen ehtinyt nauttia sen verran pienen alennuksen, että se menisi kaupankäyntikuluista, jos osakkeet voisi myydä pörssissä. Arvonnousu on täysin teoreettista, niin kauan kuin sitä ei ulosmitata, joten lopullista arviota ei voi vielä antaa.

Aiemmat tekstini Pyynikin Panimosta:

Pyynikki Brewing Company uutisissa - 26.4.2021

Panimoihin sijoittamisesta: Brewdog ja Pyynikki Brewing Company - 19.4.2021

Springvest listautui pörssiin

Springvest on listautunut Nasdaq First North Growth Market Finland markkinapaikalle teknisenä listautumisena ilman osakeantia tai osakemyyntejä.

Springvest on tosiaan joukkorahoitusalan alustapalvelu, joka yhdistyy pääomaa kaipaavat yhdistykset ja sijoittajat. Springvestiin sijoittamalla saa kuitenkin paitsi osuuden alustabisneksestä, myös yrityksistä, jotka alustan kautta on hakenut sijoituksia, sillä Springvest yhtiöitä valitessaan alustalleen myös tekee itse sijoituksen jokaiseen yhtiöön.

Springvestin osakkeita voikin ajatella osuutena start-upyhtiösalkusta. 

Ensimmäisen päivän aikana osakkeilla tehtiin 173 kauppaa ja yli 55.000 osaketta vaihtoi omistajaa, viimeisen kaupan toteutuessa hintaan 8,773  €/osake.

Seuraava kasvuwebinaari

Pääomapohjaisen joukkorahoituksen alusta Springvest järjestää ke 27.10. klo 13-14 uuden avoimen kasvuwebinaarin yhteistyössä Pääomasijoittajat ry:n, kanssa. Keskustelijoina nähdään Pääomasijoittajien toimitusjohtaja Pia Santavirta ja Springvestin perustajaosakas Markku Jussila.

Webinaarissa puhutaan kasvuyhtiöiden rahoituksesta ja siitä, miten kasvuyhtiöt ovat Suomessa menestyneet. Lisäksi puhujat keskustelevat siitä, miksi pääomasijoittamista tarvitaan ja miten ala tulee tulevaisuudessa kehittymään.

Ohjelma

13.00 Miksi sijoittaa kasvuyhtiöihin? Markku Jussila

13.15 Pääomasijoittaminen Suomessa. Pia Santavirta

13.30 Keskustelua pääomasijoittamisesta. Markku Jussila ja Pia Santavirta

Kiinnostuin heti yhdistyksestä, joka on pääomasijoittajien oma yhdistys. Kyseessä on kuitenkin varsin ekslusiivinen yhdistys, alin jäsenmaksuluokka kustantaa 1000 euroa vuodessa. Ei siis minun hintaluokassa. Tässä yhteydessä on paikallaan muistuttaa, että aikaisemmin myös Springvestissä minimisaijoitus oli 10.000 euroa, nykyään 1.000 euron sijoituksellakin voi ostaa osuuden heidän alustalle kuratoiduista firmoista.

1.000 euron minimisijoituskaan ei ole pieni joukkorahoitusmarkkinoilla. Invesdorin kautta sijoittajaksi pääsee yleensä n. 300 minimisijoituksella. Aikaisemminkin tässä blogissa mainittu Brewdog-panimo on kerännyt kymmeniä miljoonia ja firmaan on silti voinut tulla sijoittajaksi muutaman kympin sijoituksilla heidän oman rahoitusalustan kautta. Pienistäkin puroista voi tulla iso virta.