sunnuntai 11. huhtikuuta 2021

Crowdfunded Summit 2021: Fiiliksiä ja oppeja

Osallistuin viime viikolla kolmipäiväiseen joukkorahoitusseminaariin, Crowdfunded Summitiin. Tässä vähän ensimmäisiä fiiliksiä, kun seminaari oli pulkassa. Aikataulu meni Yhdysvaltain Länsirannikon ehdoilla, joten osallistuminen vaati vähän valvomista. Päivät käynnistyivät kuuden seitsemän aikoihin Suomen aikaan ja jatkuivat myöhään yöhön. Parhaimmillaan jaksoin seurata puheenvuoroja kahteen asti. 


Päällisin puolin järjestelyt olivat erittäin toimivia. Sessiot toteutettiin Zoomin konferenssityökalulla. Vaikka vuorovaikutus muun yleisön ja puhujien kanssa jäi hyvin ohueksi, niin innostus ja yhteisöllisyys silti huokui chatin ja kuvaruudun kautta. Tulipa luotua muutama uusi tuttavuuskin. 

Sessioiden välissä yhtenä sitovana tekijänä oli pääyhteistyökumppani Launchboomin ja Ali Horuzin Xion CyberX -sähköpyöräkampanjan seuraaminen. Kyseinen kampanja julkaistiin samana päivänä kuin seminaari käynnistyi. Hyvän suunnittelun, testauksen ja ennakkomarkkinoinnin avulla kampanja saavutti ensimmäisten tuntien aikana 400.000 dollaria ja toisena se kipusi jo 800.000 dollariin. Alkukiihdytyksen, Launchboomin, jälkeen kasvu on kuitenkin tasaantunut ja kampanja on tätä kirjoittaessa kerännyt 860.000 dollaria ja 325 tukijaa. 

Otin järkyttävän määrän kuvakaappauksia ja tein muistiinpanoja omalla sekavalla tyylilläni. Julkaisen ehkä tulevissa teksteissä joitain havaintoja tai katsauksia joihinkin osallistumistani puheenvuoroista. Olen tässäkin blogissa kertonut, että onnistuneen kampanjan tärkeimpiä edellytyksiä on markkinointi. Moni puheenvuoroista käsittelikin markkinointia joko yleisestä tai jostain tietystä näkökulmasta, kuten some-vaikuttajien hyödyntämisen näkökulmasta. 

Räjähtävät kissat ja yleisö

Mielestäni seminaarin parhaan puheenvuoron piti Elan Lee, Exploding Kittensiltä. Exploding Kittens tekee korttipelejä, joissa seikkailevat kissat, jotka joskus räjähtävät. 

Hänen esityksensä oli hauska, mukaansa tempaava ja hyvin tarinallinen. Tarinassa pääosaa näytteli heidän messuosastonsa erikoisuus, kissa-myyntiautomaatti, jolta sai muun muassa dollarilla ostaa satunnaisia esineitä. Kissa-automaatti "puhui" ja palveli käyttäjiään pahvikorttien avulla ja tarjosi hyvin erilaisen messuelämyksen kävijöille.

"Automaatti" oli niin suosittu, että heidät, jopa heitettiin ulos muutamilta messuilta, koska heidän osaston ympärille syntyvät jonot vaikeuttivat ja sotkivat koko muuta messua.

Se oli loistavaa markkinointimateriaalia, ihmiset kuvasivat ja videoivat itseään ja toisiaan vuorovaikutuksessa automaatin kanssa. Jotkut ihmiset ottivat tuoleja voidakseen seurata automaattia. 

Koska kyse ei ollut oikeasti automaatista, vaan kokonaisesta tiimistä, jotka pyörittivät showta ja loivat satunnaisia esineitä sekä tarkkailivat jonoa, minkälaisia yllätyksiä voisivat kullekin tehdä tarvitsivat he myös näppärän tavan päästä ulos automaatista. Se ei ollut kuitenkaan kovin yksinkertaista, kun messuosasto sattuu olemaan supersuosittu. Ratkaisu oli kirjoittaa lattian olevan laavaa uloskäynnin kohdalla, kuten kuvasta näkyy. 

Yksi ja päällimmäinen näkökulma puheenvuoroon oli, että onnistuakseen joukkorahoituksessa pitää olla markkinointinero. Elan Leen pointti oli kuitenkin, että joukkorahoituksessa tulisi keskittyä enemmän joukkoon ja vähemmän rahoitukseen.

Välitavoitteet yhteisön rakentajina

Joukkorahoituksessa varsin yleinen käytäntö on suunnitella projektiin niin sanottuja stretch goaleja tai lisätavoitteita. Ne ovat yleensä rahallisia tavoitteita minimitavoitteen päälle, ajatuksena että rahoitusta saadaan venytettyä niin paljon minimin yli. Esimerkiksi Phoenix Point -pelin joukkorahoituskampanjassa tiimillä oli useita rahallisia stretch goaleja, jotka lupasivat peruspeliin uusia elementtejä kuten ajettavia ajoneuvoja, leijuvia tukikohtia ja vedenalaisia tehtäviä. 


Exploding Kittensillä rahallisten tavoitteiden sijaan he ovat käyttäneet lisätavoitteenaan yhteisösaavutuksia. Yhtenä tavoitteena on ollut tietty määrä kampanjatukijoita, mutta tavoitteissa on ollut muun muassa saada yleisöltä 25 kuvaa beardcatista, 25 kuvaa perunakissasta tai kuva jossa 100 ihmistä on pukeutunut kissankorviin. Kaikki nämä olivat hauskoja tapoja osallistua ja olla mukana luomassa ilmiötä ja paljon puhuttua pöhinää. 

Luovien sisällöntuotantoon liittyvien osallistumistapojen lisäksi joukossa oli yksinkertaisempia tapoja osallistua, kuten ryhtyä Twitter-seuraajaksi tai tykätä sivusta Facebookissa. Yhteisösaavutukset antoivat faneille syyn tehdä asioita kampanjan hyväksi, joita he eivät välttämättä muuten olisi tehneet. Samalla he sitoutuivat kampanjaan ja Exploding Kittensiin entistä enemmän ja markkinoivat tykkäyksillään ja luomuksillaan kampanjoita.

Välitavoitteilla he loivat ja rakensivat ympärilleen yhteisöä, joka on keskenään ja ilman heidän aloitetta kanssakäymisessä, kun ihmiset postailevat omia sisältöjään ja käyvät kommentoimassa, tykkäämässä ja jakamassa toisten sisältöjä. Samalla kampanjat saivat omaan viestintäänsä valtavat määrät yhteisön tuottamaa sisältöä ja niin sanottua social proofia eli suosittelumateriaalia kampanjansa hyväksi. 

Välitavoitteiden suunnittelusta

Joskus käy niin, että kampanjoijat keksivät välitavoitteita, kun onnekseen ja yllätyksekseen saavat minimitavoitteensa täyteen. Pahimmassa tapauksessa kampanjoija laittaa lisätavoitteen taakse lupauksen asiasta, jota ei ole loppuun asti mietitty ja suunniteltu, eikä voikaan toteuttaa kerätyllä rahalla. Leen mukaan kampanjaa laatiessa pitäisi lisätavoitteet ja niihin liittyvät lisäominaisuudet valmiiksi mietittynä.

Tärkeänä pointtina välitavoitteiden asettamisessa Lee toi sen, että kampanjan toteuttajan kannattaa ehdottomasti toimia lisätavoitteiden lupausten suhteen takaperin. Eli sen sijaan, että lupaa "uusia" ominaisuuksia lisätavoitteiden saavuttamisesta, laittaa välitavoitteiden taustalle ominaisuuksia, joita muutenkin olisi kiinnostunut ja valmis toteuttamaan, asioita, jotka eivät edes tarvitsisi ylimääräistä rahaa. 

Kun kyse on yhteisötavoitteista, rahallisten tavoitteiden sijaan, niitä on helpompi pyytää ja ne antavat ihmisille lisää ja vaihtoehtoisia tapoja osallistua ja tukea kampanjaa. Pelkät rahalliset lisätavoitteet pitävät myös joukon osallistumisen yhdenlaisena. Lee lupasi lopuksi, ettei kukaan tule valittamaan, jos kampanjan päätyttyä ihmiset saavatkin enemmän kuin mitä heille luvattiin tai mitä he lisätavoitteilla "ansaitsivat".

En ole törmännyt kotimaisissa joukkorahoituspalveluissa vastaaviin yhteisötavoitteisiin, onkohan niitä joku hyödyntänyt... Voisitko kuvitella osallistuvasi yhteisötavoitteen toteuttamiseen? Tai voisitko hyödyntää yhteisötavoitteita omassa kampanjassasi?

Ei kommentteja: