maanantai 12. heinäkuuta 2021

Miksi joukkorahoitus

Joukkorahoituksen avulla saa pyörät pyörimään ja se on koko ajan kasvava rahoituksen ala. Mikä tekee joukkorahoituksesta erityistä ja miksi joukkorahoitus kannattaa? 

Joukkorahoitus rakentaa idean näkyvyyttä ja ruokkii kasvualustaa

Hyvä esimerkki pohjan rakentamisesta on Kvääristön baari-kahvila, josta kerroin kesäkuussa tässä blogissa. Tätä kirjoittaessa he ovat myyneet jo yli 50 kappaletta 20 euron lahjakorttia, yli 10 kappaletta 4x20 euron lahjakortteja, kolme kertaa vuoden kahvit tai teet sekä 35 paikkaa avajaisiinsa. Yksittäisiä lahjakortteja 20 euron on jo myyty yli sata kappaletta, vaikka paikalla ei ole edes vielä osoitetta. Kyseiset henkilöt ovat lisäksi keskimääräistä asiakasta todennäköisempiä kertomaan ideasta eteenpäin ja kutsumaan tuttaviaan rahoittamaansa kahvilaan. 

Kvääristö on vajaassa kahdessa viikossa kerännyt Instagramissa uusia seuraajia melkein 300 lisää ja Facebookissa noin 200 lisää. He ovat tuottaneet molempiin kanaviin samanlaista viestintään mm. liittyen usein kysyttyihin kysymyksiin sekä esitelleet tiimiä idean taustalla. Lisäksi he ovat vastailleet ihmisten kysymyksiin julkisesti, mikä entisestään ruokkii some-alustojen algoritmeja samalla tuottaen hankkeesta kiinnostuneille enemmän luettavaa.

Kuvakaappaus Kvääristön Instagram-tililtä

Jos rahoitusta päättäisi metsästää perinteisiltä sijoittajilta, niin aika olisi kulunut tapaamisten sopimiseen, idean pitchaamiseen ja laskelmien tekemiseen. Keskustelut tapahtuisivat suljettujen ovien takana ja jos niistä haluaisi koostaa avoimia vastauksia, niin niistä täytyisi pitää erikseen kirjaa. Lisäksi monet sijoitukseen liittyvistä kysymyksistä eivät yksinkertaisesti kiinnosta ihmisiä, joilla ei ole minkäänlaista mahdollisuutta sijoittaa. Jos rahoitus löytyisi, niin seuraavaksi pitäisi aloittaa markkinointi. 

Joukkorahoituksella nappaa useamman kärpäsen yhdellä iskulla: idean markkinointi, rahoituksen hakeminen sekä markkinatutkimus tapahtuvat rinnakkain. Markkinatutkimuksella selvitetään ovatko ihmiset ylipäänsä innostuneita ideasta. 

Joukkorahoituksen kynnys on matalampi

Suurimmalla osalla ei ole suuria summia ylimääräistä rahaa mielenkiintoisten ideoiden rahoitukseen. Suurin osa ei myöskään tunne kovin montaa henkilöä, jolla olisi suuria summia ylimääräistä mielenkiintoisten ideoiden rahoitukseen. Sen sijaan useimmat tuntevat lukuisia ihmisiä, jotka voisivat tukea hyvää ideaa muutamalla kympillä tai jopa satasella.

Kvääristö on kerännyt 119 mesenaattia ja 5860 euroa 12.7.2021 mennessä

Mahdollisia tukijoita, rahoittajia ja asiakkaita on siis paljon enemmän. Onko helpompi löytää ihminen/yhteisö joka antaa 10.000 euroa kuin 500 jotka antavat 20 euroa? Ja millä ehdoin sen kymppitonnin saa? On varmasti helpompi myydä 500 kappaletta 20 euron arvoisia lahjakortteja kuin yksi 10.000 euron lahjakortti. Saadakseen kymppitonnin pitää todennäköisesti luopua jostain enemmästä. 

Joukkorahoitus on vaihtoehto silloinkin, kun alalla ei ole sijoittajia

Toki on myös ihmisiä, erilaisia enkeli- ja pääomasijoittajia, sekä yhteisöjä, niin yrityksiä kuin yhdistyksiä ja säätiöitäkin, jotka ovat erikoistuneet ideoiden rahoittamiseen niiden eri kypsyysvaiheissa. Monilla rahoittajilla, joilla on suuria summia mielenkiintoisten ideoiden rahoitukseen, on usein tarkat kriteerit ja käytännöt ennen kuin luopuvat rahoistaan. 

Idea ei välttämättä yksinkertaisesti täytä oikeita kriteerejä. Baari-kahvila, kirja tai elokuva ei saa rahoitusta kestävän teknologian start-up rahastosta, eikä innovatiivinen energiaratkaisu kulttuurirahastolta. 

Kaikki rahoittajat eivät ole kiinnostuneet sinun tarinasta ja sinun tavasta kertoa asiasta, vaan haluavat määrämuotoisen hakemuksen. Erilaiset laskelmat ja raportoinnin joutuu useimmiten tekemään myös rahoittajan edellyttämällä tavalla. Tämä on erityisen yleistä kulttuurialaa tukevissa säätiöissä ja rahastoissa. Käytännöt eivät aina ole yhtenäisiä, joten hakeaksesi monesta paikasta voit joutua tekemään useita kertoja saman asian eri tavalla. 
Kuvakaappaus Kvääristön Instagram-tililtä.

Vaikka idealle ei olisi selkeää rahoittajaa, voit kertoa omin sanoin ideasi ja tarinasi sekä vedota suureen yleisöön joukkorahoituksen voimin. 

Joukkorahoitus voi olla ponnahduslauta

Joukkorahoitus on hyvä tapa testata toimiiko idea, onko sille kysyntää ja tarvetta. Jos joku on valmis luopumaan rahoistaan, hän on kiinnostuneempi ja sitoutuneempi kuin vaikkapa ilman velvoitteita kyselyyn osallistunut henkilö. 

Jokainen ennakkoon myyty tuote on ihan oikeaa liikevaihtoa, ei vain rahoitusta. Kerätty rahoitus ja/tai liikevaihto toimii väylänä ja takeena suurempia rahoituksia haettaessa, vaikkapa Business Finlandin (entisen Tekesin) lainoja. 

Ja siinäkin tapauksessa, että joukkorahoituksen kerääminen ei onnistu, sen tuoma näkyvyys voi avata uusia mahdollisuuksia. Tästä hyvä esimerkki on Lasten ja nuorten puutarhayhdistyksen Vihreän Oksan Verstaan joukkorahoituskampanja. Heidän kampanja kasvutunnelin hankkimiseksi ei kerännyt minimitavoitetta. Kampanjan huomannut Schetelig Oy päätti juhlavuotensa kunniaksi lahjoittaa kasvutunnelin yhdistykselle

Lisää sisältöä Kvääristöstä:


Ei kommentteja: