Olen nähnyt monta epäonnistunutta joukkorahoituskampanjaa. Epäonnistuneella joukkorahoituskampanjalla tarkoitan kampanjaa, joka ei onnistu keräämään alinta tavoitesummansa. Tuhansia kampanjoita nähneenä tiedän, että moni kampanja epäonnistuu tavoittamaan haluamansa rahoituksen.
huonosti muotoiltu tai keskeneräinen kampanja, jota ei markkinoida
hyvin muotoiltu kampanja, jota ei markkinoida
huonosti muotoiltu kampanja, jota markkinoidaan
hyvin muotoiltu kampanja, jota markkinoidaan
Epäonnistumisen todennäköisyys on suurin listan yläpäässä ja onnistumisen todennäköisyys suurin alapäässä. Hyväkään kampanja ei kerää rahoitusta, jos kukaan ei kuule siitä.
On vaikea tietää, mikä kenestäkin tuntuu selkeältä ja hyvin muotoillulta. Joukkorahoitusalustat ohjaavat antamaan potentiaalisille rahoittajille tietyt minimitiedot. Markkinoimalla kampanjan tekijä/tekijät pääsevät myös vuorovaikutukseen potentiaalisten rahoittajien kanssa ja voivat muokata tai selkeyttää kampanjan tietoja palautteen perusteella.
Epäonnistumisen ei tarvitse olla loppu
Hyvin muotoillut ja markkinoidut kampanjat eivät saa aina rahoitusta.
Jos alinta tavoitesummaa ei tavoitettu, ei projektiakaan voi toteuttaa. Useimmilla alustat kuitenkin toimivat sillä periaatteella, että mikäli kampanjan minimitavoitetta ei saavuteta, niin rahat palautetaan osallistujille.
Jotkin alustat mahdollistavat joustavan rahoituksen, jolloin kerätyt rahat saa pitää, vaikka tavoite ei toteutuisikaan. Kampanjan toteuttajan kannattaa olla hyvin itsekriittinen, eikä sortua ahneuteen. Jos olet laskenut, että projektia ei kannata toteuttaa ellet saa 10.000 euroa kasaan, niin älä lähde toteuttamaan sitä 5.000 eurolla. Muista että olet vastuussa ihmisille, joiden rahat otat vastaan olipa kyse sitten vastikkeista, lainoista, sijoituksista tai lahjoituksista.
Tottakai projektille voi etsiä muuta rahoitusta ja toteutussuunnitelmia voi muuttaa ja karsia. Projekti voi olla alusta lähtien sellainen, joka aiotaan toteuttaa tavalla tai toisella ja nyt on aika siirtyä toiseen suunnitelmaan.
Joskus osallistujat pitävät tai puhuvat epäonnistuneesta kampanjasta silloinkin, kun kyse on epäonnistuneesta projektista. Eli kampanja keräsi tavoitellun rahoituksen tai ylikin, mutta kerääjä ei onnistunut toteuttamaan suunnittelemaansa projektia. Syitä projektin epäonnistumiselle voi olla monia ja epäonnistuminen luonnollisesti harmittaa osallistujia. Rahoituksen kerääminen kampanjalla kuitenkin onnistui.
Kampanjalla voi olla muitakin tavoitteita kuin pelkkä rahoituksen kerääminen, esimerkiksi tuotteen ja tekijän markkinointi, joka on kiinteä ja luonnollinen osa kampanjaa. Yksi hyödyllinen tavoite voi olla yhteisön kerääminen projektin tai kampanjoijan ympärille.
Tärkein asia joukkorahoituskampanjassa on rahan kerääminen
Rahan keräämiseksi täytyy tehdä asioita. Erityisesti täytyy tehdä asioita, jotka tuovat rahaa.
Hyvä suunnitelma on arvokas, tällöin kampanjan aikana ei tarvitse hätiköidä tai hutiloida. Ja hyvä suunnitelma tarkoittaa, että työtä pitää tehdä jo ennen kampanjan alkua.
Hyvällä joukkorahoituskampanjalla suunnitelmia pitäisi olla oikeastaan kaksi: Projektin suunnitelma ja kampanjan markkinointisuunnitelma.
Projektin suunnitelma?
Projektin suunnitelma on valmiiksi mietitty tapa kertoa projektista kiinnostuneille. Suunnitelma tekijän päässä on ok, parempi suunnitelma on jollain tavalla dokumentoitu.
Projektin suunnitelma voi sisältää vastaukset muun muassa seuraaviin kysymyksiin:
Mitä tarkalleen ottaen on suunnitteilla?
Miksi kyseinen projekti on kampanjoijalle tärkeä?
Mikä tekee siitä uuden?
Paljonko rahaa tarvitaan projektin toteuttamiseen?
Mitä rahoilla aiotaan tehdä?
Keitä projektin takana on?
Miksi he ovat mukana hankkeessa?
Kampanjan markkinointisuunnitelma?
Kampanjan markkinointisuunnitelma taas kertoo kampanjan tekijälle tai tiimille, miten projektin suunnitelmasta kerrotaan pitkin kampanjaa. Minimissään se sisältää kampanjan aikataulun ja valmiiksi laadittuja ideoita sisällöiksi, jotka kytkeytyvät kiinteästi projektin suunnitelmaan.
Kampanja toimii paljon paremmin, jos siihen liittyvää sisältöä tuotetaan pitkin kampanjan kulkua, koska se antaa uusille kiinnostuneille ja osallistujille syyn palata takaisin kampanjan pariin.
Rahoittajalla, joka tutustui kampanjaan kunnolla, on syy palata mikäli kampanja tuottaa uutta tietoa. Hänellä ei ole erityistä syytä palata, jos kampanjan aikana tehdään vain nostoja tutusta sisällöstä.
Rahoittaja, joka on jo sitoutunut projektiin on todennäköisempi osallistumaan somesisältöihin, palaamaan kampanjasivulle ja kertomaan projektista eteenpäin kuin henkilö, joka kuulee kampanjasta ensimmäistä kertaa. Digitaaliset markkinointikanavat, kuten Facebook, Youtube ja Twitter taas palkitsevat kampanjaa lisänäkyvyydellä, kun se todistetusti saa ihmiset palaamaan ja osallistumaan.
Kriittisiä tietoja ei kannata piilotella sen takia, että niitä voi myöhemmin täydentää tai paljastaa. Sen sijaan on hyvä suunnitella valmiiksi, millaista ei-kriittistä, mutta potentiaalisesti sisältöä pystyy tuottamaan kampanjan aikana.
Kampanjan ajaksi on erittäin tärkeä varata kunnolla aikaa markkinointiin ja sisällöntuotantoon. Jos kampanja herättää kiinnostusta se todennäköisesti herättää myös kysymyksiä. Kiinnostuneiden ja rahoittajaksi lähtevien kanssa on tärkeä olla vuorovaikutuksessa kampanjan aikana.
Kysymyksiin vastaaminen vie aikaa ja vastaamatta jättäminen todennäköisesti muuttaa kiinnostuneen osallistujan pettyneeksi. Kysymyksistä ja vastauksista saa myös arvokasta lisäsisältöä kampanjan markkinointiin. Kysymys joka pohdituttaa yhtä todennäköisesti mietityttää toistakin.
Hyvistä suunnitelmista huolimatta kampanjat eivät aina onnistu. Jos suunnittelet joukkorahoituskampanjaa, toivottavasti näistä ajatuksista on apua. Onnea ja menestystä!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti