Joukkorahoitus Finnassa?

YSO - Yleinen suomalainen ontologia tunnistaa sanan "joukkorahoitus" yleiskäsitteenä. Sen yläkäsite on rahoitus ja molemmat kuuluvat ryhmään 75, johon kuuluu taloustieteet, kansantalous, liiketalous ja kauppa.

Suomenkielisellä hakusanalla "joukkorahoitus" sain Finna-tietopalvelusta 376 osumaa, joista opinnäytteitä on 155 .

Opinnäytteistä 4 on väitökirjoja, 48 pro graduja ja 85 eli yli puolet AMK-opinnäytetöitä.

Finnan osumista 99 kappaletta on kuvia, joista 84 liittyvät Suomen pelimuseon joukkorahoittajien vip-tilaisuus vuodelta 2016.

Vanhin osuma liittyy Tekniikka ja Talous lehteen. Todelliset osumat alkavat vuonna 2010, jolloin osumia on aiheesta on kirjoitettu kaksi artikkelia, molemmat Tanja Aitamurron toimesta Helsingin Sanomissa ja Suomen Lehdistössä.

Vuonna 2011 osumia tulee kolme lisää, joista kaksi on edelleen Tanja Aitamurron toimesta.

Siitä eteenpäin osumat kasvavat huippuvuoteen 2016 asti, jolloin osumia on 142, joista merkittävä osuus 97 on kuvia ja kuvista yli puolet 84 kappaletta, liittyvät Suomen pelimuseon joukkorahoituskampanjaan.

Iron Sky erottuu

Suomenkielisiä kirjoja aiheesta löytyy vasta 13 kappaletta. Yksi kirjoista on Iron sky - the coming race : sensuroimaton syntytarina. Elokuva ei ollut taloudellinen menestys, mutta se on yksi kotimaisen joukkorahoituksen ja joukkoistamisen menestystarinoita, minkä lisäksi se on yksi kalleimpia suomalaisia leffoja, kolme kertaa kalliimpi kuin myös hyvin mielikuvituksellisilla tavoilla rahaa kerännyt vuoden 2017 Tuntematon Sotilas.

Jussi Iron Skyssa avustajana. Kuva: Tomi Tuuliranta 

Ai mikä Finna? Finna on verkkopalvelu, joka kokoaa yhteen lukuisat kotimaiset arkistot, kirjastot, museot esitelläkseen niiden aarteita.

Joukkorahoituskoulutusta yhdistyksille

Kansalaisfoorumi tarjoaa varainhankinnan verkkokoulutusta yhdistyksille. Viiden tunnin koulutus sisältää osion joukkorahoituksesta varainkeruun muotona. Lisäksi koulutuksessa käsitellään yritysyhteistyötä ja hankehakuja varainhankinnan muotoina.

Joukkorahoitusta käsittelevässä osiossa tuodaan esille, että kyse on digiajan rahankeruusta sekä tehdään eroa vastikkeellisten kampanjoiden ja perinteisen rahankeräyksen välillä. Lisäksi osiossa kuullaan case-esimerkki Teatteriyhdistys Kulissin mesenaatti.me -palvelun kautta toteuttamasta joukkorahoituskampanjasta.

Koulutus kustantaa vain 40 euroa ja on avoin kaikille. Kansalaisfoorumin jäsenille hinta on vielä alennettu.

Hienoa nähdä, että joukkorahoitus alkaa saada jalansijaa myös yhdistysten ja järjestöjen varainhankinnassa. Yhteisöllinen joukkorahoitus sopii ideologisesti todella hyvin yhdistyksille, joissa keskeistä on yhteisöllisyys. 

Käsinkirjoitettu vai painettu/digitaalinen kiitos?

Käsinkirjoitetut viestit yrityksiltä ovat omassa kuplassani saaneet viime aikoina positiivista huomiota. Käsinkirjoitettu teksti on koettu paljon henkilökohtaiseksi ja sitä on arvostettu. 

Fyysinen kirja ja omistuskirjoitus ovat perinteinen tapa huomioida lukijaa ja monesti kirjojen joukkorahoituksissa näkeekin vastikkeen, jossa luvataan kirja omistuskirjoituksella varustettuna. 

Jos joukkorahoituskampanja kerää 30.000 euroa kirjaprojektia varten. Suurin osa vastikkeista on fyysisen kirjan tilauksia arvoltaan 20 euroa, joita on ostettu 1000 kappaletta. Esimerkissä että kirjojen painatus, verot ja alustapalvelun palkkiot vievät 20.000 euroa, jolloin kirjailijalle jää "palkkaa" 10.000 euroa. 

Jos 20 euron tilaus sisältää omistuskirjoituksen, niin kirjailijan täytyy tilata kaikki tuhat kirjaa itselleen. 

Hänen pitäisi päättää kirjoittaako hän yksilöllisiä omistuskirjoituksia vai tekeekö hän jotain yksinkertaisempaa kuten "Kiitos Emmi Esimerkille Karri Kirjailijalta". Sitten hänen pitää ottaa lista tilaajista, joille on luvattu omistuskirjoitus sekä tarkistaa, ettei joukossa ole mitään eksoottisia, esim. toiselle lahjaksi tilattuja kirjoja, jolloin omistuskirjoituksen pitää olla muuta kuin tilaajan nimi.  

Sitten hänen on listaa läpikäyden ja valitsemallaan tavalla kirjoittaa tuhat omistuskirjoitusta. Tämän jälkeen hänen on vielä pakattava ja postitettava kirjat oikeille vastaanottajilleen listaa läpi käyden. Tämä on mekaaninen, mutta keskittymistä vaativa tehtävä, sillä paketeissa vastaanottajan ja omistuskirjoituksen on vastattava toisiaan. Tehtävää ei kannata tehdä väsyneenä. Tässä vaiheessa on taas kiinnitettävä huomiota eksoottisiin tilauksiin, mätsääkö vastaanottaja ja omistuskirjoitus, jotta kirjat päätyvät oikeaan osoitteeseen oikealle henkilölle. 

Kirjan omistuskirjoitus ja pakkaaminen ja osoittaminen oikealle henkilölle vie noin minuutin per kirja, niin työhön menee n. 17 tuntia tai kaksi täyttä työpäivää. Jos kirjaa kohden kuluu n. 30 sekuntia hommaan riittää yksi runsaan kahdensan tunnin työpäivä tai jos hommaan meneekin 90 sekuntia niin hommaan menee 25 tuntia noin kolme työpäivää kahdeksan tunnin työpäivää, toki ilman taukoja.

Vaihtoehtona käsinkirjoitetulle omistuskirjoitukselle voisi olla painokseen sisältyvä omistus- ja kiitoskirjoitus. Joukkorahoitettuun kirjaan tämä voisi sopia hyvin. Tällöin on myös mahdollista, että paino toimittaa kirjat suoraan tilaajille jolloin säästyy aikaa ja vaivaa. 

Tuhannen ihmisen kiittäminen etu- ja sukunimen mainiten tuo kirjaan jo 2000 sanaa. Sadantuhannen sanan romaanista kiitokset pelkillä nimillä muodostaisivat kaksi prosenttia kirjasta ja neljänkymmenen tuhannen sanan kirjasta viisi prosenttia. 

Käsinkirjoitettu omistuskirjoitus tekee yksittäisestä kirjasta poikkeuksellisen, kun taas painettu kiitosteksti tuo kiitokset kaikkien kirjan ostaneiden näkyville. Massiivinen nimilista voi vaikuttaa hassulta, mutta samalla se konkretisoi miten suuri joukko tarvitaan, jotta kirjailija saa jonkinlaisen palkan luovasta työstä.

Erilaiset ihmiset arvostavat eri asioita, kampanjaa suunniteltaessa on tärkeä miettiä myös projektin loppuunvientiä. Onko 20 euroa fyysisestä kirjasta ja kiitoksista sopiva hinta? 

Perinteisesti omistuskirjoituksen on voinut saada muun muassa tapaamalla kirjailijan ja se voisikin olla yksi tapa mahdollistaa kiitos/omistuskirjoitus. 

Loppupeleissä kampanjoijan on itse tehtävä omat laskelmansa ja arvionsa minkälaisia vastikkeita haluaa ja on valmis tarjoamaan sekä niiden hinnoittelun.

Tässä tekstissä käytin inspiraationa Ami Surakan Kirjailijan elämää -blogia sekä sieltä bongaamaani Electric Literaturen julkaisemaa infograafia englanninkielisten kirjojen sanamääristä.

Joukkorahoitettua maanviljelyä?

Niinkin perinteinen ala kuin maanviljely voi hypätä joukkorahoituksen maailmaan. Puhutaan myös kumppanuusmaataloudesta tai yhteisöllidestä maataloudesta, kansainvälisesti käytössä on termi CSA- community supported agriculture eli yhteisön tukema maatalous. Esimerkki tästä on Crowdfarming.com, jonka kautta pystyy adoptoimaan osuuden pellosta, puista tai puskista ja on sitten oikeutettu oikeutettu sen tuottamaan satoon.

Käytännössä kyse on ennakkotilausmallista ja tuote-pohjaisesta joukkorahoituksesta. Tällä hetkellä rahoitusta haetaan muun muassa kahvipelloille, oliivipuille ja teepensaille ja monille muille kasveille. Palvelusta löytyy muun muassa eurooppalaisia avokadoja.

Eri maanviljelijät tarjoavat myös erilaisia jalostusasteita tuotteille: yksi tarjoaa oliivit oliiveina, toinen lähettää tilaajille valmista oliiviöljyä.  

Olen testannut palvelua itse. Rahoitin espanjalaista luomuviljelijää ja hänen kikhernepeltoa, jolta sain vuodenvaihteessa 5 kiloa kikherneitä. 

Sivustolla voi ennakkorahoituksen lisäksi ostaa tuottajien ylijäämäsatoa. 

Idea muistuttaa REKO-piirejä

Jakeluketju pellolta ruokapöytään lyhenee. Viljelijän ja ruokailijan suhde tiivistyy. Pienenkin viljelijän on mahdollista saada tuotteensa asiakkaiden saataville. Viljelijä päättää haluamansa hinnan. Kyse on siis reilusta kaupankäynnistä.

Suomalaisesta näkökulmasta kyse ei kuitenkaan vielä ole lähiruuasta, sillä yhtään suomalaista tilaa ei löydy palvelusta. 

 

Joukkorahoitus pähkinänkuoressa

Joukkorahoituksessa on kyse rahan keräämisestä tavallisilta ihmisiltä. 

Rahoitusta perinteisessä mielessä on haettu isoilta varakkailta toimijoilta kuten pankeilta, pääomasijoittajilta, kulttuurisäätiöiltä ja kunnilta. Asiointi ja neuvottelu on tapahtunut vahvasti rahoittajien ehdoilla.

Joukkorahoituksessa asetelma käännetään päälaelleen. Yksilö tai yhteisö suunnittelee joukkorahoituskampanjan, jossa kertoo suunnitelmansa, tarinansa sekä ehtonsa, jolla on valmis ottamaan vastaan rahoitusta. 

Sitten markkinoimalla se pyrkii tavoittamaan mahdollisimman suuren joukon ihmisiä, joita sen tarina puhuttelee ja varmistaa heidän tuella rahoituksen suunnitelmilleen.

Raha on rahaa?

Kyse ei ole vain rahoituksesta, joukkorahoituksen taustalla on ideologiaakin. Kickstarterin, joka on yksi alan tunnetuimpia alustoja, missio on herättää henkiin luovat projektit. Ajatus on että hyvien ideoiden toteutumisesta vastaa suuri yleisö, eivätkä rikkaat portinvartijat. 

Valta päättää esimerkiksi mielenkiintoisen elokuvan toteutuksesta onkin elokuvia katsovalla yleisöllä, eikä elokuva-yhtiöillä, jotka yrittävät laskea onko elokuvassa oikea määrä vampyyrejä, aseita ja elämänviisauksia, jotta sillä voi tehdä rahaa.

Voittoa tavoittelevan pienyrityksen, joka hankkii joukkorahoituksen kautta itselleen joukon piensijoittajia, voi olla helpompi säilyttää kurssinsa ja pitää moraali korkealla alkuvaiheen myrskyissä. Piensijoittajat ovat todennäköisesti tyytyväisempiä ja rauhallisempia, kuin hallituspaikkaa vaativa pääomasijoittaja tai lainan maksuaikataulusta muistutteleva pankkiiri. 

Miten sitä rahaa sitten saa?

Suomessa yleisimmät joukkorahoituskampanjat ovat tuote- ja pääomapohjaisia joukkorahoituskampanjoita. 

Tuotepohjaisissa kampanjoissa on useimmiten kyse ennakkotilauksista. Huom. tuote voi olla myös palvelu. Kampanjoija määrittelee tuotteen tai joukon tuotteita, joita se tarjoaa ennaltamääritettyyn hintaan. Yleensä kyse on yksittäisestä ydintuotteesta, jonka ympärille rakennetaan tuoteperhe. Tuoteperhe koostuu erilaisista pienistä lisätuotteista tai palveluita, joilla luodaan lisäarvoa ydintuotteelle. 

Esim. Kampanjan tarkoitus on rahoittaa kirjan kirjoittaminen ja julkaisu. Ydintuotteena on kirja. Lisätuotteina voi olla kutsu julkaisutilaisuuteen, ennakkomaistiaisia kirjasta kirjoituspolun varrelta, live- tai etätapaamisia kirjailijan kanssa, nimeltä mainitut kiitokset kirjassa.  

Pääomapohjaisissa kampanjoissa osallistujille tarjotaan omistajuutta osakkeiden tai osuuksien muodossa ja/tai osuutta tuotoista. Yleinen kotimainen esimerkki on alkuvaiheen yritys, joka hakee rahoitusta toimintansa käynnistämiseen, kaupallistamiseen, tai laajentamiseen.

Harvinaisemmat joukkorahoitusmuodot Suomessa

Lainapohjainen joukkorahoitus on enemmän alustavetoista ja sen joukkorahoitus-luonne monesti hämärtyy, kun lainoittajat keskittävät huomion alustaan, eivätkä toimijaan, jolle lainaavat rahaa.   

Lainojen ollessa hyvin alustavetoisia, niitä ei markkinoida samalla tavalla, vaan useimmiten rahoittajat sijoittajat lainakoriin, jossa on erilaisia yrityksiä/projekteja, jolloin yksittäisen projektin onnistuminen tai epäonnistuminen ei ole niin kiinnostavaa, kunhan kori kokonaisuudessaan tuottaa riittävän koron. 

Lahjoituspohjainen joukkorahoituskampanjointi taas on Suomessa vallitsevan lainsäädännön nojalla ollut vain harvojen toimijoiden saatavilla. Vuonna 2020 voimaan tullut uudistettu rahankeräyslaki tosin hölläsi rahankeräyksen rajoja ja määritteli pienkeräykset täysin uutena elementtinä. Elinkeinotoiminnan rahoittamiseen ei edelleenkään voi hakea lahjoituksia.

 

Mad Heidi päivitys: Sijoitus sitouttaa

Olen leffanörtti, mutta minulta oli mennyt ohi tieto, että Warner Brothers julkaisee kaikki uudet elokuvansa vuonna 2021 yhtä aikaa teattereissa sekä HBO MAX -striimauspalvelussa. 

Kyseessä on iso päätös alan jättiläiseltä. Elokuva-bisneksessä, varsinkin Hollywoodissa, keskeistä on perinteisesti ollut teatterilevityksen menestys ja lipputulot. 

Seuraava video sukeltaa alan muutokseen erityisesti teatterien ja striimauksen suhteen. Ja kertoi minulle ensimmäisenä WB:n päätöksestä luopua perinteisestä jakelumallista.

Oma pohdintani Mad Heidi -sijoituksesta kiteytyi huoleen siitä, miten hyvin elokuva onnistuu luomaan riittämään hypen ympärilleen ja myymään lippuja omaan palveluunsa. Oman sivun kautta myydyistä katseluista tulee luonnollisesti suurimmat tuotot. 

Palvelun tulisi olla näppärää, helppoa ja luotettavaa eri kulttuureista tuleville ihmisille, jotta muutkin kuin tosifanit käyttävät sitä. Haasteena on että kuluttajat odottavat julkaisua jollain tutummalla alustalla, josta tuotantoyhtiö luonnollisesti saa vähemmän tuottoja. 

Sijoitus sitouttaa?

Kun olen laittanut omaa rahaani elokuva-alaan seuraan sitä entistä suuremmalla mielenkiinnolla. Aikaisemmin Warner Brothersin päätös olisi voinut olla kuriositeetti, se ei ehkä olisi edes rekisteröitynyt kunnolla.

Uutinen liittyy sijoitukseni tuottoon ja mahdollisuuksiin. Uutinen liittyy siis minuun, eikä vain ulkoiseen maailmaan. Elokuvan myynti tuotantoyhtiön omalla sivulla voikin olla elokuvan julkaisuhetkellä huomattavasti parempi idea kuin se olisi ollut 2019. Suuren yleisön kyky tarttua uutuuselokuviin erilaisisa striimauspalveluissa on todennäköisesti matalampi, kun Mad Heidi vihdoin julkaistaan.

Sijoittaminen johonkin alaan on yksi tapa oppia ja lisätä kiinnostusta kyseistä alaa kohtaan. Saman lisääntyneen kiinnostuksen voi kokea myös sijoittamalla pörssiosakkeihiin.

Huom. Tämä ei ole suositus sijoittaa korkean riskin tuotteisiin. Sijoita vain rahoja, jotka olet valmis menettämään. Joukkorahoitussijoituksissa epäonnistumisen riski on erittäin suuri.

Aikaisemmat tekstini Mad Heidistä:

2020 uudet joukkosijoitukset 31.12.2020

Sijoittaisinko Mad Heidiin? 21.12.2020

Elämykselliset tuotteet

Viime tekstit käsittelivät fyysisiä ja digitaalisia tuotteita. Niiden välimaastossa ja ulkopuolella häälyy elämykselliset tuotteet.

Elämystuotteiden keskiössä on tarjota ainutlaatuisia kokemuksia ja kaikenlaiset live-tilaisuudet, joissa on mahdollisuus spontaaniuteen tuovat elämyksellisyyttä tuotteisiin. Ne liittyvät kiinteästi rahoitettavaan projektiin ja muihin tuotteisiin, mutta niissä on jotain extraa. Rahoitusta keräävän tahon näkökulmasta se pieni extra mahdollistaa myös korkeamman tuotteen. 

Esimerkiksi elokuva- tai teatteriprojektissa voi olla tarjolla tavallisia lippuja, vähän arvokkaampia ensi-iltalippuja ja kaikkein arvokkaimpana ensi-iltalippuja, johon kuuluu osallistuminen Q&A -tilaisuuteen ensi-illan yhteydessä.

Maistatukset ja tutustumiskierrokset

Viimevuosien pienpanimobuumin yhteydessä on nähty useita nuorien panimojen joukkorahoituskampanjoita. Suomen alkoholilainsäädännöstä johtuen useimmat ovat olleet pääomapohjaisia kampanjoita, joissa rahoittajista on tullut kampanjan onnistuessa panimon osakkeenomistajia. 

Oluen teko, ginin ja viskin teko on pääpiirteissään aika suoraviivaista touhua, mutta kauppojen hyllyt notkuvat silti lukuisia eri vaihtoehtoja. Kampanjoija voi tarjota rahoittajille kurkistuksen prosessiin ja tiloihin, joissa taika tapahtuu, sekä mahdollisuuden maistella ja tutustua tuotevalikoimaan sekä kuulla tarinan tuotteen taustalla. 

Ägräs ja loma Fiskarsissa

Olen sijoittanut aikoinani Ägräs Distilleryyn, josta pääomistajat luopuivat syksyllä 2020. Sinä yhteydessä yhtiön arvo oli romahtanut. Roikun kuitenkin edelleen matkassa, eikä tappiota ole siten toistaiseksi syntynyt. 

Vaikka sijoitus on syönyt toistaiseksi vain syönyt rahojani, tarjosi Ägräs yhden top 3 joukkorahoituskokemuksistastani tarjoamalla. Early Bird etuna sain tarjota neljälle hengelle maistatus- ja tutustumiskierroksen heidän tislaamolla ja Tap Roomissa. 

Kierroksen ympärille rakentui mahtava miniloma läheisten kanssa Fiskarsin upeassa miljöössä. Hauska sattuma johti meidät majoittumaan yhden omistajan tarjoamaan AirBnB-majoitukseen. Kierrokset olivat ns. omistajakierroksia, joten siinä pääsi kuulemaan myös muiden omistajien motiiveja, ja Ägräs sai vahvistettua yhteisöä brändinsä ympärillä. 

Kokemus oli myös siinä mielessä uniikki, että Ägräksen siirryttyä uudelle omistajalle Tap Room suljettiin, eikä maistatuskierroksia ole enää saatavilla. 

Aikainen lintu madon nappaa

Early Bird -tarjous tarkoitti, että sijoituksen piti tulla tietyssä ajassa, mahdollisimman aikaisin, jotta normaalin osakeomistuksen rinnalle sai bonuksena ilmaisen kierroksen. Tällaiset tarjoukset myös helpottavat saamaan rahoittajia mukaan etupainotteisesti, kun monissa kampanjoissa suurin osa rahoittajista lähtee mukaan vasta viime metreillä ja jotkut vasta, jos kampanja on ylittänyt tavoitteensa.  

Elämyksellisten tuotteiden edut

Elämykset jäävät vahvasti ihmisten mieliin ja synnyttävät mielenkiintoisia tarinoita. Tarinoiden ympärille taas on helpompi rakentaa sitoutunutta yhteisöä ja brändin puolestapuhujia. On todennäköisempää, että henkilö kertoo kaverille innoissaan panimokierroksesta omassa panimossaan, kuin siitä, että hän ylipäänsä sattuu omistamaan pienen palan panimoa.  

Esimerkkinä Guinnessilla on erityinen paikka sydämessä, vaikka heidän olut ei mielestäni ole ihmeellistä, koska olen käynyt kiertämässä heidän Dublinin panimolla osana loistavaa reissua. Guinness on hyvin perinteinen firma, ei joukkorahoitettu panimo, mutta he tekevät bisnestä ja markkinointityötä brändilleen tarjoamalla panimokierroksia Dublinin panimollaan.

Yhdistämällä tuotteeseen elämyksen tai elämyksellisiä elementtejä on mahdollista vahvistaa kampanjaan osallistujien sitoutumista sekä veloittaa extra hintaan tai esimerkkini Early Bird -tarjouksella houkutella rahoittajia mukaan jo aikaisessa vaiheessa kampanjaa.